Sanat ei riitä. Meidän musiikkivideo on valmis vuoden kestäneen työn jälkeen.
Heinämäki & Hämäläinen & Jääskeläinen esittää:
Putkirannan Kukka - omistettu Kaija Heinämäen (os. Putkiranta) muistolle.
Kati Heinämäki (sanoitus, suunnittelu, toteutus, ohjaus, kuvaus, editointi)
Heidi Hämäläinen (sävellys, laulu, toteutus)
Matias Jääskeläinen (säestys, äänitys, miksaus, masterointi)
https://www.youtube.com/watch?v=sr6GBjS21c0
En oikein edes käsitä sitä, kuinka päädyin 367 päivän takaisesta hetkestä tähän pisteeseen. En ymmärrä, kuinka matka, joka alkoi Ähtärin terveyskeskuksesta, johti Cygnaeus-lukion auditorion ja äänitysstudion kautta kymmeniin eri kuvauspaikkoihin ja yli sadan tunnin editoimiseen. Tarina kaiken takana on pitkä ja monikäänteinen, mutta päätin kirjoittaa sen luettavaksi.
Ps. Tätä saa jakaa facessa ja muutenkin :) Mun facebook-julkaisuun pääsette siis tästä: CLICK
Pps. Tätä koskevan jutun voi myös lukea tämän viikon Keskisuomalaisesta :)
Putkirannan Kukka - Tarina laulun takana
Oli vuosi 2014. Oli maaliskuu, sen seitsemäs päivä. Perjantai.
Olin menossa Ähtärin terveyskeskukseen vierailemaan mummun luona. Istuin autoon ja katsoin ikkunasta ulos. Leikkauksista ja lääkkeistä huolimatta hänen tajuntansa tila oli laskenut koko ajan, eikä kukaan tiennyt siihen vielä silloin syytä. Pelkäsin, mutta yritin pysyä positiivisena.
Vähän ajan kuluttua päässäni ajelehtivan hiljaisuuden rikkoi pieni, mutta selkeä ajatus. Hetken inspiraation seurauksena otin tietokoneen esille ja päätin kirjoittaa puolentoista tunnin matkan aikana mummulle runon, joka kertoisi hänen matkastaan kohti parantumista vuodenaikojen kautta. Runon, joka sai nimekseen Putkirannan Kukka - mummun tyttönimen mukaan.
Tulimme terveyskeskuksen pihaan juuri, kun sain viimeisen sanan kirjoitettua.
Parin tunnin vierailun päätteeksi pyysin hetkeä kahdestaan mummun kanssa ja luin hänelle kirjoittamani tekstin ääneen. Toivon yhä todella paljon, että mummu kuuli kaiken, mitä sanoin, sillä asiat kääntyivät pian huonompaan päin.
Tuli yö, saapui aamu. Oli lauantai ja pelkäsin. Tuli toinenkin yö, saapui sunnuntaiaamu. Heräsin, mutta mummu ei enää herännyt. Mummu oli lähtenyt papan luokse Taivaaseen.
Runo jäi viimeisiksi sanoikseni hänelle.
***
Kun Heidi kuuli asiasta ja näki kirjoittamani runon, hän inspiroitui tekstin sanoista ja sen sanomasta. Hän soitti minulle muutaman päivän päästä ja lauloi puhelimessa viidessätoista minuutissa säveltämänsä kappaleen, joka kantoi samaa nimeä kuin runoni. Vaikka sanat olivat samat kuin kirjoittamani, koko teos oli saanut niin uudenlaisen muodon, että en voinut uskoa sitä todeksi.
Parin viikon kuluttua Putkirannan Kukka äänitettiin Cygnaeus-lukion auditoriossa (Heidin ollessa kipeänä) mummun hautajaisia varten. Aloin kuitenkin miettiä, että olisi todella upeaa saada kappale täysin viimeisteltyyn muotoon. Kysyin Heidiltä, haluaisiko hän saada oman musiikkivideon.
***
On vuosi 2015, maaliskuu, sen yhdeksäs päivä.
On kulunut tasan vuosi siitä, kun mummu nukkui pois. On kulunut lähes yksitoista kuukautta siitä, kun aloimme kuvaamaan musiikkivideota Heidin kanssa. Tämä oli ehkä isoin, haastavin ja merkityksellisin projekti, mitä olen koskaan tehnyt - enkä voi mitenkään kiittää tarpeeksi niitä ihmisiä, jotka ovat olleet tässä mukana.
Äiti ja isä, kiitos muokkausohjelman ja kameratarvikkeiden sponsoroimisesta ja auton lainaamisesta. Matias, kiitos upeasta säestyksestä, äänityksestä ja laulun jälkikäsittelystä. Heidi, kiitos tästä uskomattomasta sävellyksestä, koskettavasta laulusta, sekä siitä, että omistauduit kaikelle niin käsittämättömällä tavalla. Te teitte tästä mahdollista. En unohda tätä koskaan.
Lepää rauhassa, rakas mummu. Kiitos, että opetit, mitä on olla vahva.
Saapuu pimeys
Saa lehdet puu jo jättää
On poissa vihreys
On halla, nukahtaa maa
Sen routa alleen peittää
Se tarttuu hiuksiin
Kesä silmänsä sulkee
Se tarttuu lehtiin
Saapuu aika harmauden
Herra sateiden kulkee
Kerran kirkkaus
Kaiken kuitenkin muuttaa
Kerran kosketus
Kevyt, hento, valkoinen
Pilvet tummat karkottaa
Lumihiutaleet
Lähettiläät talvisään
Hautaa jo virheet
Hautaa risut piikkeineen
Vahvistaa pettävän jään
Hetken hiljaisuus
Mikään ei voi satuttaa
Loppuu ikuisuus
Kun siipi kevättuulten
Maan kahleistaan vapauttaa
Avautuu lehdet
Kun kuiskaus taivaanrannan
Hetket kirkastaa
Silti kaunein kaikista
On kukka Putkirannan
Kerran kirkkaus
Kaiken kuitenkin muuttaa
Kerran kosketus
Kevyt, hento, valkoinen
Pilvet tummat karkottaa
Lumihiutaleet
Lähettiläät talvisään
Hautaa jo virheet
Hautaa risut piikkeineen
Vahvistaa pettävän jään
Kerran kirkkaus
Kaiken kuitenkin muuttaa
Kerran kosketus
Kevyt, hento, valkoinen
Pilvet tummat karkottaa
This is a story of how my last words to my grandmother turned into a music video. If there's someone who doesn't speak Finnish and wants this to be translated, please let me know.
Mä en osaa ajatella tai kommentoida mitään järkevää, mutta halusin silti kommentoida ja kertoa, että tää oli kokonaisuudessaan ihan huikeen kaunis: kappale, musiikki, videoa, tarina niiden takana. Vau, ihan uskomatonta.
VastaaPoistakiitos ihan älyttömästi, merkkaa paljon, että sanot noin<3
PoistaAivan sanoinkuvaamatonta. Mulla valui kyyneleet silmistä jo kun luin sun tekstiä, saati sit kun katsoin videon. Hienoa ♥
VastaaPoistaiso kiitos ja halaus<3
PoistaKaunis ja koskettava video. Sanoissa on kaunis tematiikka. Kyyneleet alkoivat vierimään myös täällä.
VastaaPoistakiitos <3 on tosi ihana kuulla, että tää on koskettanut ihmisiä :)
PoistaKati mä en kestä. En oikeesti kestä. Mä itken täällä ihan hulluna ja kun se on niin selkeesti välittynyt miten mummustas välitit ni tä on kruunu sen kaiken päälle. Oot aivan uskomaton. Harvoin mulla tulee tilanne, etten osaa pukee tunteita sanoiks, mutta niin kävi nyt. Tä biisi on mun mielestä kuva sun persoonasta. Sä oot niin valtavan empaattinen.
VastaaPoistaAnnika mä en kestä näitä sun kommentteja!! kun tyttö sä oot aivan ihana! kiitos ihan älyttömän paljon ja virtuaalinen iso halaus sinne <3
PoistaNäin tän videon ja tarinan facebookissa (UN) ja totesin, että mun on pakko tulla tänne blogiin jotain kommentoimaan. Tää on ihan uskomattoman hieno ja koskettava. Niin kauniit sanat, tarina, video ja sävellys. Ootte kaikki tän tekijät valtavan lahjakkaita. Oon niin vaikuttunut, etten tiedä mitä sanoisin. Vau.
VastaaPoistavoi eikä, ihanasti ajateltu - ja hirmu ihanasti sanottu! KIITOS <3
Poistaoon ihan sanaton, tää oli niin koskettavaa, upeaa ja hienoa. kyyneleet virtaa. hyvä te! ♥
VastaaPoistakiitos <3 arvostan tosi paljon<3
PoistaIhan ekaks mun pitää sanoa, että kyynelet vierivät siihen malliin mulla että mun oli pakko jakaa tää Facessa. Ja toisena sanon, että aivan mahtavan upea video, rakastuin ihan totaalisesti tuohon videoon ja kappaleeseen. Mulla on omakin mummo menossa huonoon suuntaan ja tää video muistuttaa mua siitä... mummo ei kyllä ole ikinä osannut olla hirveän positiivinen elämän suhteen, mutta en mä silti haluaisi, että hän kuolisi. Mutta kiitos, että jaoit tämän upeuden kanssamme ♥
VastaaPoista(P.S; Mä huomasin vasta nyt että sun toinen kamera on Nikon D7000. Ite hankin kuun lopussa sen uusimman mallin, Nikon D7200:n :D Ajattelin vaan sanoa. :D)
KIITOS <3 voi oikeesti noi sun sanat ja toi että oot jakanu tän, se on mulle ja varmasti Heidille ja Matiaksellekin niin iso ja merkittävä asia <3 ja uuu hei toi kamera! varmasti tosi hyvä ostos! mä oon tosta itse asiassa lukenutkin tosi hyviä arvosteluita! :)
Poistamä oon tosi pahoillani tosta, mitä sä ite käyt läpi nyt :( toivon ja rukoilen että asiat kääntyis parempaan suuntaan niin, että sun mummo eläis vielä pitkään ja onnellisena ja sais paljon ilon aiheita elämäänsä, vaikka vanhuus välillä painaisikin <3
Wau, siis WAU! Olet ihana ja video oli ihana ja postaus oli ihana ja kaikkien muidenkin tekijöiden täytyy olla ihania. En osaa enää sanoa mitään järkevää, mutta pakkohan tähän on jotain kommentoida!
VastaaPoistaPs. Joku itkuvaroitus olisi voinut olla. En edes ole mitenkään herkkä ihminen, mutta silti kun luin tekstin koulussa oli vaikeaa pitää naama peruslukemilla, ja vielä kun kotiin tultuani katsoin tämän... Kertonee siis jotain.
<3
no wau itselles mikä kommentti, kiitos ihan hirmusesti <3 ja voiei, pahottelen itkuvarotuksen laittamatta jättämistä.. :D mutta tosi upeeta kuulla, et on osannu tehä jotain sellasta, mikä koskettaa :) kiitos vielä<3
PoistaTodella kaunis ja koskettava kappale ja postaus ylipäätään!
VastaaPoistakiitos, ihana että tykkäsit :) merkkaa paljon!
Poista