Stargazing

Pakotin iskän tulemaan mun seuraksi eilen Nyrölän kallioplanetaariolle kuvailemaan tähtiä - ja oon ihan sanaton vieläkin. Ellei pakkanen olisi hyytänyt mun luita jääpuikoiksi, olisin lähtenyt varmaan vasta aamulla kotiin. Mä en oo koskaan nähnyt missään yhtä paljon tähtiä taivaalla, se oli ihan kuin lumisadetta, joka ei koskaan saavuttaisi maanpintaa.

Jos vaan asutte inhimillisen matkan päässä jostain valosaasteettomasta paikasta, suosittelen ehdottomasti väijymään Forecaa selkeän illan varalta. Suosittelen myös sellaisen sattuessa kohdalle pukemaan kaikki vaatekaapista löytyvät toppavaatteet päälle, kunnes ette taivu sitomaan kengännauhoja ja kiroatte sitä, kun ulko-ovella alkaa pissittää.

Ihan uskomatonta. Ja jopa ukulelen soittoakin rentouttavampaa. (Hahah, oon ihan koukussa siihen... Ja siitä puheen ollen uskaltauduin julkaisemaan lyhyen laulu-/soittovideon instagramissa... Ääk. Tästä pääsette sinne: click)

Yesterday my dad took me (read: I forced him to come with me) to the outdoor planetarium of Nyrölä. The beauty of the starry sky made me completely speechless; it was one of the most amazing things I've ever seen. Being there was even more relaxing than playing the ukulele. (Haha, I'm so addicted to it. And speaking of that... I published a short singing-/playing video on Instagram... Yikes. You'll find it here: click)

Menorca 2014 part 2/2

Haha, ihan jo naurattaa itteänikin, että kuinka myöhässä voin olla tänkin postauksen kanssa... :D Mulla tuli kesken näiden kuvien muokkauksien hirveesti yo-duunia, jolloinka mun välimerellisestä projektista tuli koneen kovalevyn syövereihin unohtunut, koko bittiavaruudesta isoloitunut hylkiö - enkä siis päässyt jatkamaan ennen kuin vasta nyt. Mutta ehkäpä tää toimii tämmösenä kesäthrowbackina? :) Anyways, jatketaan siitä, mihin viimeksi jäätiin!

26.6.

Me vuokrattiin auto, jolla lähdettiin kiertelemään saarta. Käytiin tosi tunnetulla kenkätehtaalla, shoppailtiin, syötiin jätskiähkyt ja kierreltiin nähtävyyksiä. Mentiin loppupäivästä muun muassa tollaselle korkeelle nyppylälle (ei sitä ihan vuoreks voi kutsua), jolta näki ihan koko saaren. Siellä oli myöskin jonkinnäkönen vanha luostari/kirkko, jonka pihamaalla oli ehkä maailman söpöin kissa (heti mun oman läskipää-Livian jälkeen) nukkumassa kukkaruukussa.

27.6.

Meillä oli auto käytössä vielä toisenkin päivän ajan, joten päätettiin ajaa muutaman kilometrin päähän yhdestä luonnonvaraisesta hiekkarannasta (Cala Macarella). Mä olin edellisenä päivänä fiksuna tyttönä katsonut Google Mapsista, että helpostihan sen matkan taittaa jalkapatikassa - autolla kun ei kerran perille asti päässyt. Lähdettiin hetken harhailun jälkeen kävelemään sellasta Saharan autiomaalta tuntuvaa polttavaa hiekkatietä, joka ei oikeesti tuntunut loppuvan koskaan - eikä asiaa helpottanut yhtään se, että lämpöä oli sellaset 40°C, ampparinhampparit pörräs mun korvan juuressa ja herra Rakkula ja sen kolme muuta kaveria teki vähän turhankin läheistä tuttavuutta mun toiseen jalkaan. Me suunnilleen ryömittiin se viimenen kilometri. 

Mutta voi sitä tunnetta, kun kirkkaan turkoosi vesi tuli näkyviin puiden takaa! Lähdin juoksemaan rantaa kohti, kompastelin maan pinnalle työntyneisiin juurakoihin, hypin ikuisuuden kestävät porrasaskelmat alas ja syöksyin luokseen kutsuvaan viileyteen...

...vain huomatakseni, että se koko hiton ranta oli täynnä meduusoita. Pylly.

...Ja että siinä 50 metrin päässä oli parkkipaikka. Sinne olis päässyt autolla sittenkin. Tuplapylly.

No, ranta oli hieno joka tapauksessa, vaikkei uimaan päässytkään.. :D

Kati: Hei kattokaa! Ihan niinkun noi veneet kelluis!
Iskä: Tiiätkö, se on ihan positiivinen asia.
Kati: Eiku hitto..... Siis ei kelluis vaan leijuis!!
Äiti: Sä oot pahvi.

28.6.

Viimesenä lomapäivänä mä ulkoilutin äitin tekemää kesämekkoa (en vaan voi käsittää, miten se osaa tehä kaikkia käsitöitä niin hyvin...), söin itteni paristi ähkyyn ja menin illalla kuvailemaan iskän kanssa rannalle tähtiä. Ja no.. Sanotaanko, että juurikin tältä illalta tuli mun yks koko matkan lempparikuvista :) 

Oonko ainoo, jonka mielestä iskä muistuttaa ton takana olevan palmun kanssa vähän tätä: click :D
Ps. Äiti on tehny ite tuon oman mekkonsakin :)

Että sellanen reissu! :) Vaikka tää matka ei viikkoa pitempi ollutkaan, voin vaan sanoa, että se tuli enemmän kun tarpeeseen viime kevään jälkeen. Mikä/mitkä kuvat oli teidän lemppareita? :)

When the stars come out

Pieni lintu yön

ja siivet tähtisumun

taivaan silmät auki saa

Nineteen

Kuuntelen hiljaisuutta, joka kuulee hiljaisuuden sisälläni. Katselen tähtiä, jotka katselevat minua. Tunnen taivaan valon, joka ohjaa eksyneiden kulkua kohti merkittyjä polkuja. Tunnen ympäröivän kylmyyden ja epävarmuuden, joka kilpaa juoksee sisimpäni kanssa. Tunnen ajan kulumisen, joka tarjoaa minulle auttavan kätensä viedäkseen minut mukanaan. 

Istun hiljaa hengitykseni noustessa höyryävänä ilmaan, viipyessä siinä hetken, kadotessa nopeammin kuin ylitseni kiitävä tähdenlento. Tähdenlento - kaunis, mutta liian kiireinen jäädäkseen. Kaunis, mutta liian heikko tullakseen luokseni. 

Suljen silmäni ja kuiskaan toiveen. Toiveen, joka haihtuu ilmaan hengitykseni mukana. Toiveen, joka kuultaisiin. Toiveen, joka toteutettaisiin - joka kerran minut ohjaisi oikeaan.

Muutama lumihiutale laskeutuu kasvoilleni, kylmä viima pyyhkäisee hiussuortuvan pois otsaltani. Tunnen silmieni aukeavan, katseeni kulkeutuvan kaukaisuuteen. Tunnen, kuinka vastarannan valot loistavat pimeydessä kuin kutsuen luokseen, kuin kertoen tarinaa. Tarinaa, jonka osa olisin. Tarinaa, joka jo kauan ennen syntymääni kirjoitettiin. 

Jep, 19 mittarissa :) Ei tunnu ihan vielä siltä, mutta onneks tässä on vielä 364 päivää aikaa saada se fiilis jostakin :)

It's my 19th birthday today :) The feeling of my last year as a teenager hasn't caught me just yet - but I hope it will at some point. Luckily I still have 364 days left before turning 20...

Happy New Year!

Taas on yks vuosi takana. Vuosi, joka on pitänyt sisällään sekä iloa, naurua ja onnea, että myöskin surua, kyyneleitä ja pettymyksiä. Jokainen kokemus on kuitenkin kasvattanut mua ihmisenä. Kun täytin 18 vuotta viime tammikuussa, en tuntenut yhtään olevani täysi-ikäinen. Tottakai ajokortin saaminen, eka baarissa käyminen ja muut aikuisen ihmisen oikeudet tuntu siistiltä ja olo oli vapaampi kuin koskaan aiemmin. Kaikesta huolimatta, ei mulla ollut yhtään sellainen tunne, että olisin oikeesti aikuinen. Mulla oli ihan samanlainen olo kuin aina ennenkin.

Vuotta myöhemmin mä tunnen olevani lähes aikuinen. Mä tiedän, mitä haluan elämältä ja mitä päätöksiä mun pitää tehdä. Mä tiedän, ettei kaikki mene aina suunnitelmien mukaan. Mä tiedän, että vuodet kulkee välillä ihan liian nopeesti ja että jokainen niistä vuosista pitää sisällään sekä iloa, naurua ja onnea, että myöskin surua, kyyneleitä ja pettymyksiä. Jokainen kuluva vuosi pitää sisällään kokemuksia, jotka kasvattaa. Kokemuksia, jotka jää mieleen. Kokemuksia, jotka on vasta edessäpäin.

Mä saatan olla aikuinen nyt, mutta kaikki on todellakin vasta edessäpäin. 19-vuotis syntymäpäivä, matka Sveitsiin, kevään kirjotukset, lääkiksen pääsykoe, opiskeluaika, koko elämä. 

Niin kauan kun katse on eteenpäin, ei aikakaan pääse kulkemaan ohitse. Niin kauan kun on tavotteita, ei mikään voi estää tavoittelemasta niitä.

2014, anna tulla. Mä oon valmis, mitä ikinä vastaan tuleekaan.

Hyvää uutta vuotta ihan jokaiselle! <3

Ps. Sorry, no translation this time. Have a great New Year everybody! <3

The Sun Goes Down

Parit kuvat eiliseltä :) Laatu nyt ehkä kärsi vähän flickrin kautta ladattaessa, mut ei se mitään. Joka tapauksessa oli tosi upee ilta - kateltiin Juhon kanssa tähtiä rannalla sen jälkeen, kun oltiin saatu vihdoinkin se kysymyspostausvideo (jonka lataan tänne ihan parin päivän sisällä) kuvattua :) Toi niiden ranta on ehkä paras ikinä tähtien kuvaamiseen. Taian muuttaa niiden laiturin alle asumaan.

Ps. Tietääkö kukaan, et miten html- tai css-koodia muuttelemalla sais ton bannerin ja välilehtien otsikot samalle kohalle ton blogitekstin ja päivämäärän kanssa? Oon viimesen tunnin ajan yrittäny säädellä niitä aika huonolla menestyksellä :( Ne ei liiku. Plää.

Kiitos Eeva! :) Sain ne keskelle :D