Quotes and pictures

muutama ite otettu kuva laitettuna uuteen uskoon :)

Photoshoppailua part2

layersit on edelleen kivoja. jee.

mua ärsyttää kun ulkona on niin harmaata nyt :( haluaisin kierrellä ulkona kuvailemassa mutkun lehdet on tippunu puista ja joka paikka on ihan märkä. oon nyt sitten vaan tyytyny photoshoppailemaan ja leikkimään aikasemmilla kuvilla. tommosia yhteenliitettyjä kuvia nyt näkee ihan joka paikassa, mutten koskaan oo jaksanu opetella tekemään niitä. innostuin kummiskin kun näin Liisin ihanassa blogissa joku aika sitten niitä ja halusin opetella itekin :D ja se olikin paljon yksinkertasempaa kun kuvittelin ja nyt muokkailen niitä päivät pitkät ihan fiiliksissä. eimutta kävin mää muutama viikko sitten ihan oikeestikin kuvailemassa. kiertelin illalla tosi myöhään kaupunkia pyörän kanssa ja sain napattua yhen kuvan haloilmiöstä kuun ympärillä.

mulla on nyt taas kerran tosi ristiriitaset fiilikset siitä mitä tahtosin tehä isona. tän hetkinen järjestys on lääkis, farmasia, amkissa kätilö, it-ala ja vitosena randomisti taideteollinen korkeekoulu, mutta mua harmittaa ihan kauheesti että mun piti nyt vaan valita lääkiksen ja journalistiikan välillä :/ kumpaankin on tosi vaativa pääsykoe, joten en vaan voinu mennä molempiin. lääkis on aina ollu se ykkönen, mutta nyt lukion aikana oon rakastunu kirjottamiseen ihan kunnolla. mun lemppariaine koulussa on bilsan ja matikan lisäks äikkä, rakastan esseiden kirjottamista (vaikka se kuulostaakin ihan oudolta mun omaankin korvaan) ja en jaksa oottaa sitä et mul on taas aikaa jatkaa sitä mun omaa fantasiaromaania. en vaan haluais et tulevaisuudessa ainoot asiat mitä kirjotan on diagnoosit ja nimikirjotukset, jotka näyttää kolmevuotiaan piirtämältä kissalta. 

mut niinkun pappa sano mulle tänään - ei sitä vielä tartte tietää (muuten vaan haku ens keväänä xd). ihmiset vaihtaa alaa koko ajan. se ite jätti koulun kesken vuodeks kun meni hermot opettajiin (:D) ja siitäkin huolimatta pärjäs tosi hyvin elämässä. 

voisin keskittyy nyt matikan kokeeseen, joka on perjantaina ja oon yhtä pihalla kun opossumi Rauman pitsiviikoilla. en tajuu mitään.

heippa ja kivaa viikkoo kaikille:)

Photoshopilla leikkimistä

layerit on kivoja.

Syksy

Syksy. Yleensä inhoon märkää maata, kylmeneviä ilmoja ja puista tippuvia lehtiä, mutta tänä vuonna oon saanu ihan uutta intoo sitä kohtaan. Tykkään oikeesti siitä, kun saa kiskoo päälle paksuja neuleita, juoda kaakaota ja lämmitellä takan eessä, käyttää värikkäitä vaatteita ja kävellä pimenevissä illoissa käsi kädessä jonkun kanssa. Tässä on vaan sitä jotain :)

Vastauksia

Sanon ihan ekana: ei huolta, videopostauskin on tulossa :D tehään se Juhon kanssa heti kun ehitään. Noita kysymyksiä tuli kuitenkin sen verran paljon, että ei millään saaha vastattua kaikkiin videolla. Keräsinkin tähän nyt sellasia kysymyksiä, joihin tulevat vastaukset oli joko tosi lyhyitä, tosi pitkiä tai sit sellasia, joihin halusin vaan vastata ennemmin kirjallisesti :)

Opiskelu

Mitä kaikkee kirjotat?

S2013: Bilsa, enkku, kemia.

K2014: Matikka, fysiikka, äikkä (+ enkku ja EHKÄ kemia uusintaan)

Mitkä sun tavotteet on kirjotuksissa?

Enkku - E

Kemia - M

Bilsa - E

Fyssa - E

Matikka - E-L

Äikkä - L

:)

Mikä on sun minimi arvosana/kirjain minkä toivoisit saavas ylppäreissä? (Jos ymmärsit, siis minimitavote :D)

M :D

Vaihtaisitko kirjoitettavia aineita jos saisit päättää uuestaan?

En :) mutta ottasin mantsan ehkä lisäks jos jaksasin!

Miten meni bilsan kirjotukset? :)

Hyvin :) Alustava E :)

Missä kouluaineessa oot paras? Entä missä oot huonoin ja mikä sulla on siinä numerona?

Äikässä ja matikassa oon paras, huonoin kemiassa ja yhteiskuntaopissa. Kemiasta kyllä tulee jotenkin ihmeen kaupalla 9 päättäriin, yyhoosta 8 tai 9, riippuu ens kurssista.

Otatko omasta mielestä liikaa paineita koulusta?

En, vaikkakin joskus toivon etten panostais näin paljoo :D

bilsan kirjotusten jälkeen. Kati vs YTL.
YTL vei.

Ootko perfektionisti omasta mielestäsi?

Yhessä asiassa oon: valokuvauksessa. Tällä hetkellä mulla ei oo yhtäkään mun ottamaa kuvaa, johon oisin 100% tyytyväinen :D Muissa asioissa en mielestäni oo.

Mihin/mitä aiot lukion jälkeen?

Lääkikseen Tampereelle.

Ihmissuhteet

Seurusteletko?

Joo :)

Miten sulla ja sun poikaystävällä menee?

Tosi tosi tosi hyvin<3 en oo koskaan aiemmin ollu näin onnellinen kun mitä oon nyt :)

Kerro miten te päädyitte yhteen sun poikaystävän kanssa? 

Haha, se oli oikeestaan vähän hassua. Olin sillon about vuos sitten vielä ihan hullu One Direction fani (oon mä vieläkin niiden fani, mutta sillon olin ihan hullu) ja Subille tuli tää kilpailu, jossa pysty voittamaan liput niiden keikalle New Yorkiin. Siinä kilpailussa piti ottaa jonkunnäkönen kuva aiheesta "Take me home" ja mää valokuvauksesta kiinnostuneena ihmisenä olin ihan että wou tohon on pakko osallistua. Mulla ei kuitenkaan inspiraatioo alkanu syntyy, ja aloin kysellä ihmisiltä erilaisia vinkkejä että millasen kuvan voisin ottaa - ja Juho oli yks niistä joilta kysyin :D Oltiin siinä vaiheessa pyöritty samas porukas jo jonkun aikaa ja sillontällön vaihettu pari sanaa. Se innostukin mun yllätykseks itekin ton kuvan ottamisesta ja alko suunnitella ihan kunnolla mun kanssa, että millanen kuva otettais. Me saatiinkin jonkunnäkönen inspiraatio ja lähettiin yhessä syyslomalla ettimään sopivaa kuvauspaikkaa. Me käveltiin yhessä metsikössä ja Juho kyytsäili mua ympäri Jyväskylää pyörällä :D Siinä samalla tuli juteltuu ihan niitä näitä ja oikeestaan tosi syvällisiäkin juttuja. Kerroin Juholle asioita, joita oon kertonu tosi harvoille ihmisille, koska ne on tosi henkilökohtasia. Tutustuttiin sinä päivänä tosi hyvin ja se oli oikeestaan se päivä kun ihastuin Juhoon. Tekstailtiin sen jälkeen loppuviikko ihan jatkuvasti ja se jatku joka yö siihen kahteen asti suunnilleen :D 

Syysloman lopussa mää ja Katsu järkättiin meiän perinteiset halloweenbileet, jonne kutsuttiin koko meiän kaveriporukka. Olin oikeestaan aika paljon Juhon kanssa sen koko illan ajan :D Lähettiin yhessä vaiheessa porukalla ulos käppäilemään ja oltiin piilosta pimeessä. Olin taas Juhon kanssa ja se säikytteli mua siellä ja juteltiin tosi paljon kaikkee siinä samalla. Lähennyttiin koko ajan vaan lisää. Kun mentiin sisälle, päätettiin porukalla, että aletaan kattoo kauhuleffaa ja katoin sitä sit Juhon viekussa ja pidin sitä kädestä kiinni.

Nähtiin sit seuraavan viikon torstaina koulun jälkeen. Mentiin kävelemään yhelle rantapolulle ja juteltiin kaikesta meihin liittyvästä. Pysähyttiin yhteen niemenkärkeen ja halattiin siellä :) Kumpikin sano sillon, että tykkää toisesta ja että haluaa olla enemmän kun vaan kaveri :) Se oli yks mun elämän ihanimmista päivistä :)

Siinä nyt tiivistetysti :D

Näättekö yhteisen tulevaisuuden yhdessä?

kyllä :)

Kumpi teist on vanhempi?

Mä oon, haha Juho oot junnu ;) eivaan, meil on ikäeroo jotain vähän alle 9kk.

Mikä on unelmamiehesi ulkonäöllisesti? Kuva tms?

Toi ketä pussaan.

Oletko koskaan miettinyt seksuaalista suuntautumistasi?

En :D ihastuin ekan kerran 4-vuotiaana XD Ja mulla oli jossain vaiheessa joku lista (joka on edelleen kai tallessa...) kaikista pojista, joihin olin ollu ihastunu koko mun elämän aikana ja niitä oli jotain reilu viiskyt siinä vaiheessa :D:DD Ja joskus kuukkiluokalla mulla vaihtu ihastus ehkä viikoittain. Mutta kaikki on kyllä ollu poikia eli en oo miettiny! :DD

Muut

Käytkö usein baareissa?

Baareissa en oikein koskaan, yökerhoissa käyn lähinnä tanssimassa ja juon sit siellä vähän jotain. Mut niissäkin melko harvoin :D Tällä hetkellä ollu 18v kohta 10kk ja käyny jossain tommosis tasan 3 kertaa (y) woo, oon bilehile.

Olitko kesätöissä? 

En :( taaskaan päässy mihinkään..

Missä asut?

Jyväskylässä :)

Teit kerran jo videopostauksen mut miks poistit sen heti?

en omasta mielestäni poistanu, ainaki löysin sen ite äsken vielä :D

Mikset postaa useammin?:(

anteeks :( koulu vie liikaa aikaa :(

Säähän laihuit sillon joskus aika paljon? Miks se tapahtu ja ootko saanu vielä niitä kiloja takasin?

Arvasin, että tästä kysyttäis :D mutta no, mää nyt kerron. 

En mää koskaan omissa silmissäni mikään hirvee läski oo ollu, mutta sillon ennen mun laihtumista olin tosi epävarma itestäni enkä vaan tykänny siitä miltä näytin. Päätin, että voisin pudottaa pari kiloo eikä tarkotus ollu todellakaan pudottaa sitä 17 kiloo, mikä sitten lopulta pääs tippumaan. Koulun takia mulla ei ollu aikaa harrastaa kovin paljoo urheilua, joten tein tyhmästi ja aloin laihuttaa pelkästään vähentämällä annoskokoja. Ne koot sit pääs ajan kuluessa tippumaan vähän liikaa, ja söin lopulta ihan naurettavan vähän. Mun paino oli tippunu siinä vaiheessa ja aika paljon ja BMI oli reilusti alipainon puolella ja luut törrötti. Sitä laihtumista ei kuitenkaan ite huomannu sillä tavalla kun muut, koska sitä kuitenkin kattoo itteensä päivittäin peilistä eikä sitä muutosta edelliseen päivään tai viikkoon vaan huomaa. Sit kuitenkin jossain vaiheessa tajusin itekin, että ei hitto, ei täs näin paljon pitäny laihtuu. Aloinkin isontaa niitä annoskokoja taas, mutta se osottautukin yllättävän vaikeeks. Olin jo tottunu syömään tosi tosi vähän, eikä muhun enää yksinkertasesti mahtunu ees normaalikokosia annoksia ilman, että tuli paha olo ja mahaan alko sattua. Siinä kesti sit tosi kauan päästä takas normaalikokosiin annoksiin ja se painon nousu tapahtu hirmu hitaasti. Emmä vieläkään mitenkään radikaalisti oo saanu painoo takasin, enkä välttämättä tahokaan enempää. Oon taas kummiskin normaalipainonen ja syön mielestäni ihan hyvin, joten tällä hetkellä oon tyytyväinen siihen miltä näytän :) 

Mikä on ollu sun elämässä henkisesti rankin, entä fyysisesti rankin kokemus?

Henkisesti: se kun mun pappa kuoli. Edellisessä postauksessa lisää siitä.

Fyysisesti: no jos ajattelee urheilua, niin ehkä joku kun juoksin aivan törkeen pitkän matkan ihan kamalasta mahakivusta huolimatta, enkä vaan antanu periks. mutta jos miettii että mikä on sattunu eniten, niin joko juurihoito kolmosluokalla tai sit olkapääleikkaus seiskalla.

Tanssitko wanhat? Oliko se nyt se ns. elämäsi paras päivä?

Jooo tanssin :) se oli ihana päivä muttei paras. Paras oli se, kun sain Livian.

Uskotko Jumalaan?

Kyllä uskon :)

Onko Jeesus oikeasti elänyt ?

Uskon että on :)

Ootko politiikasta kiinnostunut?

Mikä politiikka...? :D eivaan, en oo koska en tajuu siitä mitään :DD

Mikä puolue?

Varmaankin vihreet tai sitten kokoomus :D en tiiä yhtään koska ks. edellinen :DD

Kun sulla on tommoset luonnonkiharat hiukset niin ootko koskaan miettinyt niiden suoristamista pysyvästi kampaajalla? Useinhan se on just niin että ne joilla on kiharat haluiskin suorat (: ja toisin päin.

Niinhän se yleensä on :D Oon pari kertaa suoristanu suoristusraudalla ja todennu molemmilla kerroilla, ettei mulle vaan sovi suorat. Mun hiukset on leikattu kerroksittain kiharille hiuksille sopivaan tyyliin, ja suorana ne kerrokset näkyy liian "jyrkästi". Enkä muutenkaan vaan näytä iteltäni suorilla hiuksilla, oon liian tottunu tähän pörröön :DD

Entäs miltä sun hiukset näyttää märkänä? 

about tolta, ne on tossa kuvassa kummiskin jo vähän kuivunu. ihan ihan litimärkänä ne on lähes suorat ja sillon ne on mua tyyliin puoleen selkään :D

Miten sun hiukset on noin ihanat? :)

Kiiiiiiiiiiiiiiiiitos<3 Piristit mun päivää, ihana kommentti<3 Oon ite aina hullun kriittinen mun omia hiuksia kohtaan ja oon niin usein ragennu ja ollu vakuuttunu siitä, että joku päivä vedän vielä kaljuks :DDD Mulla on sillain vähäsen kiharia hiuksia sekä äitin että iskän puolelta, mut mussa ne lievät kiharat sit vaan jotenki kombinoitu tämmöseks hallitsemattomaks pensaaks. 

Ootko kauan kasvattanu otsahiuksias? Itellä toivotan kasvatus meneillään, oon kateellinen sun tuuheasta otsatukasta.

:) 

Voi kiitos ihana :) Kyllä sullakin kasvaa, se vaan vaatii aikaa ja hermoja :D Mutta. Äiti oikeestaan leikkas mulle otsahiukset jo sillonkun olin ihan pieni, koska sen mielestä ne näytti söpöiltä sillon. En koskaan alkanu sit kasvattaa niitä pois, joten mulla on ollu otsahiukset sillain koko mun elämän :D Ne leikattiin vähän eri tyyliin joskus kuukkiluokalla, ja sillon ne leikattiin tällein kerroksittain. Siinä kesti mulla joku vuos tai pari ehkä, että opin laittamaan ne sillain hyvin ja tekemään niille kaikki tarvittavat jutut, että ne näyttää ees jotenkin hyvältä :D Voin vaan sanoo että niiden laittaminen on joskus ihan tuskaa ja mulla meinaa mennä järki aina, kun herään aamulla ja jokaikinen otsahius on ihan pystyssä :DD Niihin on kuitenkin jo niin tottunu, että en jaksais alkaa kasvattaa niitä pois + ne peittää sopivasti kuhmun, jonka sain mun otsaan sillonkun juoksin ysiluokalla päin lyhtypylvästä. 

Miten hoidat kuntoasi ja ihoasi?

Kuntoa: käyn lenkillä aina kun vaan ehin, eli siis liian harvoin :D

Ihoa: Pesen meikit + kasvot illalla :D En mitenkään erityisemmin. Nyt oon tosin vähentäny meikkaamista aika radikaalisti, koska 

1. Oon aivan tajuttoman laiska 

2. Rakastuin kesällä siihen tunteeseen, kun sai juosta ympäriinsä ilman meikkiä. Eikä tarvi murehtia siitä, että nukahtais vahingossa illalla meikit naamalle jos menee myöhään xd

Onko tämä biisi http://www.youtube.com/watch?v=a0efCvco2uI mielestänne ( kummankin) liian provosoiva? Liian vitsi?

No kyllä sitä vähän mietti että "oota, mikä biisi tää oikei on :D", kun sen kuuli ekan kerran :D Että on se ehkä mun makuun vähäsen ja kuulemma Juhonkin.

Seuraatko mitään sarjoja telkkarista/netistä? :)

Gleetä ja Greyn Anatomiaa sillain säännöllisesti :) sillontällön Simpsoneita ja kaikkee kivaa mitä sattuu tulemaan :D

Lempikirjasi?

Harry Potterit ja Neiti Peregrinen koti eriskummallisille lapsille :)

Käytkö salilla?

En, oon lusmu.

Lemppari disney-leffa?

Leijonakuningas, now and forever.

Ootko kateellinen? 

En ainakaan koe että olisin :) Joskus kyllä oon sellasille ihmisille, joiden hiuksille ei tapahu mitään vaikka ne kävelis tornadon läpi, vetäis triathlonin heti perään ja kiskois sen uintiosuuden siitä öljytynnyrissä. Ja oon kateellinen välillä myös niille, joilla on aikaa tehä kaikkee kivaa kouluhommien lisäks.

Tuomitsetko ihmisiä helposti?

En niin kauan kun toisten ihmisten valinnoilla/teoilla ei oo negatiivista vaikutusta muihin :) 

Käytätkö paljon rahaa vaatteisiin? Paljonko sulla noin menee rahaa kuukaudessa?

En, shoppailen oikeesti tosi harvoin, ehkä muutaman kerran vuodessa sillain et oikeesti löydän jotain vaatetta itelleni. Ja sillonkin menee oikeestaan tosi vähän. Kuukaudessa en osaa sanoo, mutta yhen jakson aikana sen verran mitä koulukirjat maksaa + satunnaiset syömässä käymiset + yksittäiset vaateostokset jos niitä on :D

Mitä lajeja oot harrastanu? Entä millasia ne oli?

PUUUH. Tästä tulee pitkä lista. Ihan ihan ihan pienenä jotain telinevoikkaa/jumppaa tai jotain tollasta, sitten pesistä puol vuotta, jalkapalloo puol vuotta, uintia 3 vuotta, hiihtoo pari kuukautta + omalla ajalla vuosia, showtanssia puol vuotta ja kilpa-aerobiccausta vuoden.

Pienenä harrastetuista jutuista en muista oikein mitään, mutta nää muut:

Pesis: Tykkäsin siitä tosi paljon :D en muista enää ees että miks lopetin.

Futis: Olin ihan jäätävän huono siinä.. Vetäsin kesken pelin jonkun lentopallolyönnin ja harkoissa potkasin pallon valmentajan vaimon jalkojen välistä. Sen hame heilu aika siististi kun pallo sujahti siitä ja vetäs sen melkein mukanaan :DD

Uinti: Mun ihana rakas oma laji, jonka lopetin vaan siks koska olkapää pakotti. Rakastin sitä ihan älyttömästi, vaikka se olikin tosi raskasta ja aikaavievää.

Tanssi: Kivaa, mutta en kokenu sitä semmoseks lajiks, jota voisin harrastaa pitempään :) Ei tuntunu omalta.

Biccaus: IHANAAAAA. Ei sekään uintia voittanu, mutta hullun kivaa jossa kehitty nopeesti ja tuli notkeeks :) nykysin oon taas ihan näkkileipä.

Ootko ruvennu aattelemaan omaan kämppään muuttamista? Millon haluisit muuttaa?

Juu oon :) Ens kesänä Tampereelle jos hyvin käy.

Millanen on sun unelmaelämäs?

Alotan nyt ihan tästä hetkestä eteenpäin. Haluaisin, että mun kirjotukset menis hyvin ja pääsisin Tampereelle lääkikseen opiskelemaan. Valmistuisin kuudessa vuodessa, ja sinä aikana haluaisin varmaan mennä naimisiin Juhon kanssa ja muuttaa yhteen. Haluaisin adoptoida lapsen Aasiasta tai Afrikasta, ja kun olisin ollu töissä pari vuotta, laitettais adoptioprosessi käyntiin, koska se on tosi hidas juttu. Sitkun rahaa olis tarpeeks, haluaisin alkaa ettiä omakotitaloo jostain kivalta paikalta johon sit voitais muuttaa ennen lastenhankintaa - siinä 30 kieppeillä olis ihana saaha eka oma lapsi ja se adoptiojuttukin alkais varmaan tulla päätökseen. Tän jälkeen oltais ihan aloillamme siinä elämäntilanteessa ja ostettais kissa :) (jep. mä päätän. kissa. :D:D). Jos jaksan, alan tän jälkeen erikoistua pediatriks. Haluaisin myös matkustella jonkun verran ja kierrellä valokuvaamassa ympäri maailmaa :) Nää on kummiskin vaan haaveita, eikä varmaan kaikki tuu menemään ihan just niinkun tähän kirjotin. Toivon kuitenkin sitä kaikkein eniten, että mun läheiset on pysyvä osa mun elämää nyt ja aina ja että ne elää pitkään ja onnellisesti. Sillon mäkin oon onnellinen :)

Oma esikuvani

UE3 - Pohdintatehtävä omasta esikuvastani

Joulupäivä 2006. Ulkona satoi hiljaa lunta, ilta oli hämärtymässä. Punatulkku laskeutui pappani pystyttämälle lintulaudalle syömään siemeniä. Mummolani näytti yhtä kotoisalta kuin edellisenäkin vuotena tähän aikaan. Nurkassa oli pieni joulukuusi, ikkunalle oli sytytetty muutama kynttilä. Vanhempani puhuivat keittiössä mummoni kanssa, minä puolestani istuin olohuoneen sohvalla ja katselin, kun pappani soitti mandoliinia ja lauloi. Hän oli aina ollut musikaalinen ja rakastanut joulun aikaa. Aina kun hän soitti, näytti siltä, kuin mikään ei olisi muuttunut - kuin hän olisi yhä se sama mies, joka vei meidät aina vierailumme aikana kiertelemään tiluksia ja katsomaan hänen pilkkomiaan polttopuita. Sisimmässäni kuitenkin tiesin, etteivät asiat olleet enää niinkuin ennen.  Kun hän lopetti soittamisen, hymyilin ja kerroin, kuinka taitava hän oli. Hän ei vastannut, katsoi vain minua. En ollut varma, tunnistiko hän minua enää.

Jos olisin tiennyt, että se oli viimeinen jouluni hänen kanssaan, olisin varmasti sanonut hänelle niin paljon enemmän. 

Pappani tila huononi kevään aikana nopeasti. Hän alkoi unohdella entistä enemmän tavallisia, arkipäiväisiä asioita. Lopulta hän ei enää tunnistanut omaa kotiaan, jonka hän oli yhdessä rakentanut mummoni kanssa. Hän muutti pysyvästi hoivakotiin.

Viimeisten kuukausien aikana hän joutui usein sairaalaan. Ensin syynä oli munuaisaltaan tulehdus, seuraavana sydäninfarkti. Kun hän joutui sairaalaan kesän alussa, tunsin sisimmässäni, ettei hän palaisi sieltä enää. Kun kävimme katsomassa häntä viimeisen kerran, hän makasi liikkumatta sängyssä, hengitti raskaasti ja katseli meitä. Pidin hänen kädestään kiinni, mummoni silitteli hänen otsaansa ja kertoi hänelle, kuinka upean siniset tämän silmät olivat. Isäni laski kätensä pappani olkapäälle ja sanoi: "Vielä me mennään kotiin ja viritetään sun mandoliini kuntoon. Vielä sä pääset kotiin soittamaan."

Tiesimme kuitenkin kaikki, ettei niin tulisi tapahtumaan. 

15.6.2007 setäni soitti. Hän kertoi isälleni, että pappa oli kuollut hetki sitten. Hän ja mummoni olivat olleet paikalla. 

Ymmärsin tilanteen kuitenkin vasta, kun saavuimme samana päivänä mummoni luokse. Hän itki - osittain ikävästä, osittain helpotuksesta. Hän tiesi nyt, ettei papan tarvitsisi kärsiä enää. Pappa oli nukahtanut rauhassa, oma vaimo ja poika vierellään. 

Esikuvasta puhuttaessa ihmiset mainitsevat usein kaikkien tuntemia, menestyneitä julkisuuden henkilöitä. Näyttävien ja tunnettujen saavutusten takana olevia ihmisiä on helppo ihailla ja heidän kaltaisekseen halutaan tulla. Joskus oma esikuva löytyy kuitenkin Hollywoodia lähempää. Joskus oma esikuva löytyy talosta, jossa istuin melkein seitsemän vuotta sitten kuuntelemassa joululauluja mandoliinilla säestettynä. 

Kun pappani kuoli, olimme aluksi huolissamme mummoni jaksamisesta. Tiesimme, että hän oli osannut sopeutua ajatukseen jo papan asuessa hoivakodissa, mutta oman miehen kuolema yli 50 vuotta kestäneen avioliiton jälkeen on aina raskas kokemus. Hän ei kuitenkaan lamaantunut. Hän suri ja itki, kuten asiaan kuuluu, muttei koskaan antanut surun ottaa valtaa itsestään. Hän toimi kuten ennenkin - siivosi taloa, kävi setieni kanssa kaupassa ja laittoi ruokaa. Ainoana poikkeuksena tavallisten toimien rinnalle tuli papan tavaroiden ja vaatteiden myyminen sekä kukkien kastelu haudalla. 

Mummoni selvisi menetyksestään jatkamalla elämäänsä rutiinien voimalla. Hän säilytti vahvan, itsenäisen ja päättäväisen asenteensa eikä koskaan antanut periksi. Pikkuhiljaa huomasimme, kuinka mummoni alkoi hymyillä joka kerta vierailumme yhteydessä aina vain enemmän. Tiesimme, ettei meidän tarvitsisi olla hänestä enää huolissaan.

Aloin ihailla hänen tapaansa suhtautua elämään ja vastoinkäymisiin. Hän jatkoi elämäänsä eteenpäin unohtamatta kuitenkaan mennyttä. Hän näytti minulle, kuinka kaikesta on mahdollista selvitä, kun vain muistaa toivoa. *

Joka kerta, kun käymme hänen luonaan, ihailen häntä juuri siitä syystä. Vaikka vanhuus on tuonut mukanaan erilaisia vaikeuksia, hän on kaikesta huolimatta iloinen, pirteä ja reipas. Hän ei koskaan valita mistään. Hän asuu maalla pienessä tuvassaan eikä omista nykyajan hienouksia - ei tietokonetta, ei tiskikonetta. Hän tekee kaiken itse ja selviää kaikesta. Hän muistelee hyviä asioita papastani, katselee seinällä riippuvaa mandoliinia ja nauraa heidän yhteisille muistoilleen. 

Ja joka ilta, kun hän käy nukkumaan, viimeinen asia jonka hän näkee, on tuttu hymy hänen yöpöydällään olevissa kehyksissä. Tuttu hymy ja kirkkaan siniset silmät, jotka valvovat ja katselevat häntä kaikissa arjen tilanteissa. Joka ilta hän nukahtaa miehensä viereen vanhan kamiinan hehkuessa makuuhuoneen seinustalla.

Kamiinan, joka lämpiää yhä saman miehen pilkkomilla polttopuilla.

ikävä<3

(*viittaus papan nimeen, joka siis oli Toivo)

DIY painotteinen 18-vuotissynttärilahja

Moikka taas :) 

Tuun nyt vähän jäljessä tän postauksen kanssa, koska Katsulla oli synttärit melkien pari kuukautta sitten, mutta aattelin jo sillon jakaa täälläkin vähän kaikkia juttuja mitä sille tein :) Koska kyseessä oli mun paras kaveri ja sen 18v synttärit, halusin panostaa vähän enemmän kun synttäreihin tavallisesti. Tein ns "lahjakalenterin", eli kaikille 18 päivälle oli joku pieni lahja aamulla avattavaks ennen varsinaista synttäripäivää. Nää päivämäärät meni sillain lähtölaskentatyylisesti, eli kun oli 18 päivää jäljellä, Katsu sai avata lahjan numero 18. Ja jokainen lahja sisäls jotakin siihen kyseiseen numeroon liittyvää ja jokaisessa oli kiinni semmonen pieni lappu jossa se asia sitten kerrottiin :)

"18 keksiä helpottamaan synttäriherkkujen odottamisen tuskaa."

Seventeen Magazine

16 laastaria

15 Quotes about happiness in a jar

14 - DIY - palapeli (Paloja piti olla 14x2) (ja hienosti tein kohta 12 kurssia pitkää matikkaa lukeneena lukiolaisena ehkä noloimman laskuvirheen tossa :D:D tarkotus oli siis olla 28 palaa (4x7 rivit) mutta teinkin sitten epähuomiossa 8x6 tai jotain niitä paloja jostain syystä :D  )

* rastijutuista ehkä lisää myöhemmin :D

Ohje: Sanon ihan ekana, että tästä ei tuu mitään überhienoo palapeliä, jossa kaikki palat loksahtais täydellisesti kohdilleen, mutta idea kummiskin tulee selväks. Tein tän sillä tavalla, että tulostin eka yhen meiän kuvan koneelta ja sitten liimasin sen pahviin kiinni, jonka jälkeen hahmottelin lyijykynällä niiden palapelin palojen rajat siihen kuvaan. Sitten päällystin koko kuvan kontaktimuovilla, ettei se lähtis irtoilemaan kun ton mun paperiliiman kesto on aina ollu vähän kyseenalanen juttu :D Sitten leikkasin vaan ne palat irti niitä viivoja pitkin ja that's it. Aika yksinkertanen ja lopputulos oli vähän sen näkönenkin, mutta tulipahan kokeiltua :D

13 x 10 grammaa suklaata

12 DIY - Magneettia

Katsu, pysäyttämätön bilehile.... (:DD)

Tarvikkeet:

- irtomagneetteja

-sydännappeja

-pikaliima

Ja kaikki nää löyty Tiimarista :D Sellanen varotuksen sana vaan, että toi pikaliima kuivu YLLÄTTÄVÄN nopeesti ja tiukasti, että virheille ei kauheesti oo varaa :D lättäsin yhen magneetin ihan vinoon ja kun yritin irrottaa sitä (aikaa oli kulunu tässä vaiheessa ehkä 5 sek), niin en saanu sitä enää irti :D 

11 Karkkia DIY - paperikorissa

(OHJE TÄÄLLÄ )

10 Ponnaria

9 DIY - Kukkatikkaria

älkää kysykö mitä tossa luki :D

8 Café Deli -keksiä

7 DIY - Page Corner - kirjanmerkkiä

(alkuperänen ohje)

Ohje: Leikkasin tyhjien kirjekuorien kulmista tollasia kolmionmallisia "pusseja", jotka saa laitettuu kätevästi kirjan sivun kulmaan kirjanmerkiks :) Sit vaan koristelin ne tommosiks eläimiks irtosilmillä ja eri värisillä papereilla. Haha, tykkään varsinkin noista pupuista sen takia, koska ne näyttää niin hullun söpöiltä kirjan välissä:

hihi, korvat <3 ja kyllä. en tosiaankaan jaksanu ottaa mitään muuta kirjaa kun sen lähimpänä olevan: mun rakkaan kärsineen maolin.

DIY - photocube, jossa oli jokaisella sivulla yks kuva meistä.

+

OHJE

=

5 valokuvaa

DIY - Neliapila

löydettiin siis Katsun kanssa neliapilat kesällä, ja se onnistu hukkaamaan omansa ehkä puolessa tunnissa :D

OHJE

3 Luomiväriä (tehtiin Katsun kanssa kesälomalla video, jossa meikattiin toisemme sokkona, ja siinä sit huivi silmillä hienosti tökin sen luomivärisetin aika muusiks :DDD)

2 DIY -ystäväkorua

OHJE

1 Video Youtubessa (sisälti kuvia ja videoita meistä kaikkien viiden vuoden ajalta)

0 - Tyhjä paketti, jonne olin laittanu pelkästään lapun sisälle.

"0 päivää jäljellä, samoin sun lahjoja. Ideat loppu kesken, sori... Eivaan, tuon varsinaisen lahjas tänään myöhemmin ;)"

Kävin sit myöhemmin viemässä Katsulle tämmöset (:

suttauksen alla oli semmonen söpö kortti sille jota en ihan kehtaa täällä jakaa :D
tein tolle nallelle ton kaulahuivin ite vielä lisäks, koska sen kaula näytti liian paljaalta ilman sitä.

Semmosia :) Aattelin jakaa nää kaikki täällä nyt, koska mää tiiän miten tuskasta on keksiä synttäri/joulu/mitäikinä -lahjoja toisille. En nyt tiiä saiko kukaan näistä mitään inspiraatiota, mutta toivottavasti tykkäsitte kummiskin :)

my little helper.