27.2.2014

Before & After Photoshop

1. Metsän henki
The Spirit of the Forest

ENNEN


JÄLKEEN



2. Head In Clouds

ENNEN


JÄLKEEN



3. Jäärouva
Ice Lady

ENNEN


JÄLKEEN


Tiia pyys mua tekemään tämmöstä ennen/jälkeen Photoshoppauksen -postausta, ja aattelin nyt toteutella sen kun matskuu oli kertyny sopivasti. Yritin myös liittää jokaiseen kohtaan pientä selostusta, että miten olin tehny noi muokkaukset, mutta totesin muutaman rivin jälkeen, etten yksinkertasesti osaa selittää niitä vaiheita :( Voin jossakin välissä koittaa tehdä jonkinnäköstä tutoriaalia mun perusmuokkailuista, mutta tiivistetysti näitä kaikkia kuvia yhdistää kolme sanaa -  layerit, Lightroom ja Google. Värit muokkaan oikeestaan aina Lightroomissa, noi erikoistehosteet hoitelen Photoshop Elementsin ja Googlen kuvahaun yhteisvoimin; otan esimerkiks valmiita savutextureita kopiointisivustoilta, jonka jälkeen muokkaan ne sopivaan muotoon (häivytän mustan taustan, niin että jäljelle jää vaan valkonen savu), liitän ne omien kuvien päälle ja vääntelen sopivan muotosiks. 

Kritisoin jossakin aiemmassa postauksessa vähän kuvien muokkaamista, mutta nyt mun täytyy kyllä pitää jatkossa suuni kiinni :D Oon hurahtanu ihan täysin muokkailuun, koska jotenkin sekin on vaan ihan oma taiteenlajinsa. Tein esimerkiks ton viimesen kuvan tänään ilman minkäänlaista alkuinspiraatiota. Otin vaan arkistojen kätköistä jonkun vanhan kuvan, heitin sillä muokkausohjelmaa ja aloin hommiin. Se lopullinen visio synty mun päähän vasta ihan viime hetkillä, mutta ihan jo pelkästään sen kuvan tekeminen oli kivaa ja hauskaa.

Tiia asked me to do some sort of post with a theme of "Before/After Photoshop" - and since I had enough material on my computer, I decided to put the idea into action. I also tried very hard to explain the different phases of each editing process but unfortunately after writing a few lines I had to give up. At some point, I might try to carry out some kind of tutorial based on the usual adjustments I make while editing. However, If I had to sum up the process I've gone through with these three photos, I would describe them with three words - Layers, Lightroom and Google. I always edit the colors in Lightroom and add the special effects by using Photoshop Elements (and Google) - for example in this case I downloaded a few free smoke textures on my computer which I then edited into the right form, pasted on the background photo and warped into the right shape. 

I criticized Photoshopping just a little bit earlier but I think I should just keep my mouth shut from now on. I'm completely in love with editing - for me it's just some kind of form of art. For example I had no idea what to do with the last one of the photos but I just started processing it anyways.  I didn't catch the final vision of the upshot until on the very last minutes - before that it was nothing but up in the air - but purely just making the photo was fun.


20.2.2014

Enchanted


Tunnen ihoni lämmön kaikkoavan hiljalleen aina vain kauemmaksi. Näen maata kohti laskeutuvat hiutaleet, kuulen kevyen puhalluksen kuiskaavan korvaani. Tunnen jalkojeni jäätyvän kiinni kristallinkirkkautta peittävään pehmeyteen. Olen näkymättömän häkin vanki - sidottuna ilmaan, lukittuna pimeyteen. Lintu ilman siipiä, talo ilman tiiliä. Ovi, jonka taakse on kätketty tyhjyys.

Valo kulkee lävitseni pysäyttäen ikuisuuden kanssa kilpaa juoksevat ajatukseni sijoilleen, antaen niille siivet. Ajatukseni nostavat minut ylemmäs jättäen taakseen kesän ilman aurinkoa, talven ilman lunta. En ole kädetön muurari, en laulaja ilman ääntä. Keveys virtaa kehossani kuin lanka, jonka päätä ei voi saavuttaa. Nousen ilmaan ajatusteni mukana - kuin elämäni olisi kirja, joka on käännettävä ylösalaisin. Tarina, joka alkaa loputtuaan.


Menneisyyden kevyt kosketus tarttuu käteeni. En ole yksin.

En tänään. 

En koskaan.



16.2.2014

Kun sanoja ei tarvita

Liikaa sanoja
Joista ei saa lauseita
Ei ainuttakaan
Joka kertoisi kaiken
Joka muuttaisi suunnan



Jää vain hetkeksi
Sanoja ei tarvita
Ei ainuttakaan
Joka kertoisi kaiken
Joka muuttaisi menneet


10.2.2014

Please pray

Vähän erilaisempaa postausta tällä kertaa..

Vähän päälle vuosi sitten mun mummu alko kärsiä kauheista jalkakivuista. Se juoksi vähän väliä lääkärissä, mutta koskaan ei kukaan saanu selville, että mikä sitä vaivaa. Ne kivut paheni pikkuhiljaa, ja ikäsekseen pirteen ihmisen tavallisetkin arjen askareet alko käydä aina vaan vaikeemmaks.

Pari viikkoo sitten mun isä soitti mummulle kysyäkseen kuulumisia, mutta kukaan ei vastannu puhelimeen. Toisen yrityksen ja pitkän odotuksen jälkeen puhelimeen vastattiin. Mummu oli kaatunu, eikä päässy ylös. Se vietiin terveyskeskukseen.

Mummu oli terveyskeskuksessa tähän päivään asti - välillä paremmassa, välillä huonommassa kunnossa. Viime päivien aikana sen tajunnan tila alko kuitenkin romahtaa. Ihminen, jolla ei oo Alzheimeria tai minkäänasteisia muistiongelmia, tuntu vieraantuvan ympäröivästä maailmasta koko ajan enemmän.

Tänä aamuna mummu vietiin sairaalaan pään tutkimuksiin. Äsken isän veli soitti, että aivopaineen kasvun takia mummu vietiin hetki sitten Tampereelle ja leikataan vielä tän illan aikana. Aivoleikkaus vanhalle ihmiselle on aina riski, joten uskosin, että ketä tahansa pelottais tässä tilanteessa paljon.

Pyydänkin nyt, että kaikki jotka vähänkään uskoo Jumalaan tai johonkin suurempaan voimaan, rukoilis sen puolesta, että mummu selviäis tästä leikkauksesta. Pyydän myös, että te ketkä ette usko mihinkään, toivoisitte koko sydämestänne samaa lopputulosta.

Tää ihminen on meidän suvun koossapitävä voima. Mummu on elävä esimerkki siitä, miten vahva ja päättäväinen ihminen voi olla - miten kaikesta voi selvitä. Me kaikki ihaillaan sitä. Me kaikki rakastetaan sitä. Kukaan meistä ei oo valmis menettämään sitä. Ei nyt, eikä koskaan.

My granny's going to have an emergency brain surgery tonight. Please, I'm asking you to pray that everything would go perfectly. That would mean the world to me. We can't lose her.

8.2.2014

Black 'n White Tripfilm



Kuvailin ekaa kertaa ikinä matkustellessani tämmösiä pikku videonpätkiä ja kotiin päästyäni yhdistin ne tämmöseks omanlaisekseen matkakertomukseks :) Toivottavasti tykkäätte!

While traveling in Switzerland and France I decided to do something different for a change. In addition to taking photos I also took tiny video clips during our trip - which I then combined into a one complete film :) Hope you guys like it!

5.2.2014

1.2.2014

Switzerland & France - Geneva, Chamonix and Cern



Mun hiljaiselolle on tällä kertaa syy:

Vuoden ajan odotettu Sveitsin reissu on nyt sitten ohi :) Lähdettiin siis meidän ja yhden toisen lukion pitkän fysiikan opiskelijoiden kanssa Geneveen - pääasiallisena tarkotuksena tutustua Cerniin ja syventää meidän tietoja hiukkasfysiikasta. Lähdettiin matkaan viime perjantai-lauantai välisenä yönä ja tultiin viime yönä kolmen aikoihin takasin. Meitä oli yhteensä noin 20 oppilasta plus opettajat ja voin vaan sanoo, että oikeesti yks huikeimmista reissuista ikinä! Aattelin kertoo tästä tuttuun tapaan tälleen matkapäiväkirjatyylillä :) Ja varotan jo etukäteen - tästä tulee pitkä postaus.

We spent five days with our Physics group in Switzerland and France. We stayed in Geneva, spent a day in Chamonix and also visited Cern - the European organization for nuclear research. We had a group of  20 students and two teachers and I must say that I had the best time ever!


Lauantai 25.1.2014

Klo 00.30 Bussi lähti kohti Helsinkiä koulun pihasta. Oltiin kaikki ihan zombeja ja yritettiin nukkua se matka, mutta ite lähinnä lahnailin silmät kiinni. Oltiin siinä kolmen jälkeen Helsinki-Vantaalla ja lento lähti 06.15 kohti Sveitsiä - Genevessä oltiin siinä kaheksan jälkeen aamulla paikallista aikaa. Käytiin heittämässä matkatavarat hostellille, minkä jälkeen meillä oli loppupäivä vapaata aikaa tutustua kaupunkiin. Sää oli tosi lämmin ja aurinko paisto, joten oli vähän hassu olo kulkee toppatakki ja kahet housut päällä kun paikalliset joogaili topeissa laiturilla tai juoksenteli shortseissa rantaboulevardia pitkin. 

Saturday

We left for Helsinki half past midnight. We were all a bit zombie-like and tried to sleep a bit in the bus but at least I was just irregularly dozing off. We arrived in Helsinki about at 3am and checked our luggage in. The departure was at 6.15 am and we landed in Geneva at 8am (local time). We dropped our bags to the hostel's luggage storage and went to explore the city - no lectures, no traveling, just chilling :) The weather was really warm so it was a bit funny to wander around wearing a quilted jacket while the local people had their shorts and T-shirts on... :D




Sunnuntai 26.1.2014

Oltiin menty edellisenä iltana melko aikasin nukkumaan, joten herätys ennen kello seittemää ei tuntunu ees kovin pahalta. Kaikki oli lähinnä vaan innoissaan siitä, mitä kaikkee tultais kokemaan sen päivän aikana. Kaheksan aikoihin lähettiin Genevestä bussilla kohti Ranskan Chamonixia, Mont Blancin juurella olevaa vuoristokylää. Sillä välin kun osa jäi kaupunkiin shoppailemaan ja osa meni laskettelemaan, lähti suurin osa porukasta gondolihissillä 2317 metrin korkeuteen vuorille. Me ei ihan heti kuitenkaan päästy sinne liian kovan tuulen takia, joten käytiin paikallisessa kahvilassa syömässä valehtelematta mun elämän toisiks parasta kakkua (no worries äiti, oot yhä se ykkösleipuri mun elämässä!). Se oli tehty niin taitavasti, että voisin elää ehkä loppuelämäni pelkästään sillä.

Sunday

We woke up at 7am and the atmosphere was full of excitement and rising body temperatures. Three pairs of pants, two shirts and a quilted jacket, woolly hat, warm shoes and mittens - [x] checked - and we were ready to leave for France, Chamonix, a small mountain village at the base of Mont Blanc.  Before climbing over 2000 meters above we decided to sit down at a local patisserie and eat HONESTLY the second best cake in my whole life (no worries mom, you're still the baker number one to me!).




Pienen ruokatauon jälkeen päästiin vihdoinkin lähtemään yläilmoihin. Enkä unohda sitä ikinä.

En oo koskaan - ikinä - milloinkaan elämässäni kokenu mitään vastaavaa. Yksikään mun tän reissun aikana ottama kuva ei kykene välittämään sitä tunnetta ja sitä hämmästystä, minkä koin katsoessani ekaa kertaa alas pienenä pisteenä näkyvään Chamonixiin. Yhtäkkiä tunnet olevas maailman pienin olento. Joka puolella kohoaa useiden kilometrien korkuisia vuoria, oot korkeemmalla kun pilvet. Lunta on joka puolella polviin asti, välillä kylmä tuisku pyyhkäsee hiukset pois kasvoilta. Juokset vapaampana kun koskaan, ympärillä vallitsee täydellinen hiljasuus. Mä vaan kaaduin istumaan maahan ja aloin nauraa - pelkästä onnesta. Se tunne oli niin uskomaton.

After the lunch break we took a gondola lift up to the skies. None of the pictures I took are able to convey the amazement and that very feeling I had while looking down. Suddenly I just felt like the smallest thing in this world. You can see the mountains rising everywhere, you're higher than the clouds. There's snow everywhere up to your knees and the cold winter air is playing with your hair every now and then. You feel so free running around, all you can hear is a perfect silence. I sat down and started to laugh - just because of pure happiness.



Mä ja Sini oltiin puettu vaatetta 30 pakkasasteen varalta, mutta siellä olikin sit puolet lämpösempää. Meillä ei ollu yhtään kylmä, joten päätettiin jäädä pitemmäks aikaa kun muut. No, oltiin lähössä jatkamaan matkaa, kun yhtäkkiä iski ihan järkyttävä lumimyräkkä. Sitä lunta lens mun naamalle isoina paakkuina ja oikeesti tuntu siltä, että kaatuu kohta. Samalla hetkellä Heidi soitti meille alhaalta ja kerto, että saatetaan Sinin kanssa venailla siellä vähän pitempikin tovi - kaikki gondolihissit oli pysäytetty liian kovan tuulen takia :D Me käytiin sitten sanomassa kahelle englantilaismiehelle se sama, mitä oltiin just äsken kuultu. Siitä syntykin sitten vähän pitempi keskustelu - juteltiin niiden miesten kanssa englanniks varmaan puol tuntia ihan kaikesta mahollisesta. Ne heitti jotain läppää meidän kanssa, kehu meidän kielitaitoo, kyseli Suomesta ja siitä, mihin ollaan majotuttu (... ja petty kun ei saanu meistä drinkkiseuraa :DD). Jatkettiin juttelua vielä sittenkin, kun päivän viimenen hissi tuli noutamaan meiät. Toi oli ehkä yks mun elämän parhaimmista kokemuksista ventovieraiden ihmisten kanssa - ja koko päivä oli muutenkin yks mieleenpainuvimmista ikinä.

Actually the feeling was so amazing (and we had a bit too much clothes on) so me and my friend decided to stay there a little longer than the others. Well, we were just about to continue when a sudden blizzard surprised us and our friend called us and told that all the lifts have been stopped. Luckily we found two englishmen to talk to and hang out with while waiting for the last lift to pick us up. It was two awesome to notice how much we understood and how easy it was to talk to them - this was probably one of the best experiences I've had of talking with complete strangers!


Maanantai 27.1.2014

Lähdettiin aikasin aamulla kohti Sveitsin ja Ranskan rajalla olevaa hiukkasfysiikan tutkimuskeskusta, Cerniä. Käytiin tutustumassa CMS-koeasemaan, kuunneltiin luentoja ja syötiin ihanaa pastaa. Illalla jäätiin ratikasta pois vähän tavallista aiemmin ja mentiin kiertelemään yheen isoon ostoskeskukseen.

Monday

In the morning we finally left for Cern. We saw the CMS research station, had a lot of lectures and ate some wonderful pasta. In the evening we visited a local shopping center before returning to our beds.



Hahah, huvittaa vaan vieläkin nää kielimuurit tuolla reissun aikana! Yks parhaista tapahtu just tänä päivänä :D Oltiin syömässä jossain grilliruokapaikassa, missä tarjoilija ei osannu puhua englantia. Saatiin eka vaivalla tilattua meiän ruuat, mutta varsinainen ongelma tuli vastaan vasta laskua pyydettäessä... Ei tiedetty mikä on "lasku" ranskaks, joten Heidi kaivo sanakirjan esille ja ääns parhaan kykynsä mukaan sieltä 'laskua' vastaavan sanan. Se tarjoilija katto meitä ihan ihmeissään ja sano jotain ranskaks, johon Katsu totes "NO! STOP! Me hoidetaan tää nyt ite!" :D Heidi alko tökkiä "lasku" -sanaa siellä kirjassa, mutta tarjoilija ei tajunnu vieläkään. Siinä vaiheessa mun päässä kaks pientä rispaantunutta johdonpäätä löys viimeinkin toisensa ja sanoin "katoppa ettei se sana vaan tarkota jotain muuta laskua..." 

Jep. Oltiin pyydelty siinä kärsivällisesti jo jonkinmoinen tovi lupaa LASKEUTUA :D No, onneks saatiin lopulta maksettua...

Oh God, the language barriers we faced were probably the best ones ever. We were eating in a restaurant where the waitress spoke only French and we tried to ask for the bill. Well, we didn't know what 'a bill' is in French so we took our dictionary and found an equivalent word for that. Regardless of the very hard trying - somehow we ended up with asking for a permission for landing...


Sataa vs. ei sada
Raining vs, not raining

Tiistai 28.1.2014

Toisiks viimenen päivä vietettiin lähes kokonaan Cernissä. Luentoja ja kiertelyä riitti, välillä meinas vähän nukuttaakin.. :D Syytän liian mukavia ja pehmeitä tuoleja. En ala kertoo enempiä niistä luennoista, koska oletan ettei kovinkaan montaa täällä kiinnosta hiukkasfysiikan syvimmät olemukset...

Tuesday

Lectures, lectures, lectures (sleeping). There were way too nice and soft chairs in Cern...

Illalla jäätiin Geneven vanhaankaupunkiin kuvailemaan, shoppailemaan (löysin yhen kivan paidan ja ihan liikaa suklaata) ja syömään. Siinä vähän ennen kahdeksaa Katsu, Sini ja Johannes meni hostellille pakkaamaan, mutta mulla oli liian suuri kuvailuinnostus päällä, joten Heidi jäi mun seuraks räpsimään kuvia Geneven yöelämästä. Se oli jotain niin kaunista katottavaa - ne valot, ne autot, ne ihmiset, ne pikkukaupat ja -kujat. Kaikki oli niin tunnelmallista ja kirosin mielessäni hiljaa (hmh okei, aika kovaankin ääneen) sitä, että seuraavana päivänä pitäis lähtee kotiin.

In the evening we decided to get off the tram a bit earlier than usually and begun rambling around the old part of the city. I took a lot of photos and bought a new shirt plus way too much chocolate. While the others returned to our hostel, me and my friend Heidi stayed there a little longer taking photos of the nightlife of Geneva. It was so beautiful and lyrical - the lights lighting up the city, the cars, the people, the tiny cozy shops and alleys. Every single part of me wanted to stay there, not to go return to Finland next day.

Joutsenia ei oo editoitu, otin tän vaan jotenkin vahingossa :D
The swans in the picture are non-edited - this was a pure accident :D


Ja no, saatettiin vähän eksyä Heidin kanssa. Luultiin tietävämme oikee suunta, mutta jotenkin päädyttiin kiertämään aika täydellisen epäsäännöllisen muotosta ympyrää. Muut oli sanonu, että meidän suuntavaistolla eksyttäis ihan varmasti, joten ylpeys oli liian suuri pieneen avunpyyntöön kyseisille henkilöille puhelimen välityksellä. Soitettiin siis meidän kaverille, Matiakselle, joka Google Mapsin avulla opasti meidät takas hostellille Suomesta käsin. Kauhulla odotan sitä laskua, joka postilaatikkoon kolahtaa.... :D

And well.. Somehow me and Heidi managed to stray in the middle of the center of Geneva. We thought we knew the right route back to our hostel but for some unknown reason we ended up circulating the tiny streets with no idea of our location. Well, fortunately our friend Matias and the Google Maps succeeded to advise us back to our lodging.


Keskiviikko 29.1.2014

Aamulla oltiin ehkä yhellä mielenkiintosimmista luennoista, joka käsitteli antimateriaa. Oikeesti se oli ihan käsittämättömän käsittämätöntä, mutta tajuttavaa. Taisiis - jos antimateriaa saatais kehiteltyä jossakin vaiheessa lääketieteellisiin sovellutuksiin - syöpää voitais ehkä hoitaa ihan uusin keinoin. Annihilaatio vois mahdollistaa niin paljon kaikkea. Ja Cernissä on jo onnistuttu tekemään vuonna 2011 15 MINUUTIN ajaks antivetyä. Niin upeeta. 

[x] Kiinnostuksen kivivyöry, mutta mä saan tosta ajatuksesta jostain syystä hullut kiksit.

Wednesday

In the morning we had a lecture about antimatter - which was probably one of the most interesting lectures we had during the whole trip. I mean - if people managed to evolve the applications of antimatter a bit further and apply them in medicine, there could be developed completely new ways of curing cancer. The annihilation of particles and their antiparticles could enable so much to humankind. AND in Cern they've already succeeded to create antihydrogen that lasted for 15 MINUTES. So awesome.

[x] Yep, you're probably jumping up and down for the excitement. 

Ennen lentokentälle menoa käytiin vielä YK:n päämajalla pienellä tutustumiskierroksella. Lento lähti takas Suomeen siinä seittemältä paikallista aikaa - kotona olin bussimatka mukaanlukien joskus kolmen aikoihin yöllä.

Before going to the airport we visited the United Nations headquarters. The flight back to Finland left from Geneva at 7pm (local time) and landed at 11pm. I was back at home at 3am.




Että sellanen reissu! Koin ihan mahtavia hetkiä, vaikka välillä väsyttikin. Nauroin ihan liikaa, vaikka reppu aiheuttikin jonkinnäkösen rasitusvamman mun vasempaan olkapäähän. Seura oli parasta, maisemat upeita, Sveitsi ja Ranska ihania.

Tää ei todellakaan jääny mun viimeseks kerraks tuolla! :)

So I guess that was pretty much it. I had the best time in spite of the fatigue. I laughed way too much even if my backpack induced some kind of RSI in my left shoulder. The company was the best, the landscapes awesome, Switzerland and France wonderful.

This wasn't a "goodbye" - this was a "see you later".


Ps. Teen vielä myöhemmin postauksen tän reissun mustavalkokuvista ja jonkinnäkösen videon :)
Ps. I'm also gonna do a tiny extra-post of this trip that includes the black and white photos I took plus a short video, so stay tuned :)