terkut täältä Hartwallilta (: Gagaa odotellessa ;)
28.8.2012
26.8.2012
vikat lomapäivät
heippa kaikille ja anteeks tää hullun pitkä postaustauko :( on pitäny postailla pariinki otteeseen täs välillä mut on vaan ollu niin paljon kaikkee ettei oo millään ehtiny. sitä videopostausta tulee heti kun saan sellasen aikaseks :D tarkkaa aikaa en siis osaa sanoo.
koulut tosiaan alko tossa reilu viikko sitten, ja tähän mennessä on menny oikein hyvin! :D yllättävän rankkaa vaan jo heti tälleen alkuun. nyt on jo hoidettavana yks YH:n essee, yks YH:n projekti, yks äikän kirja plus kemian ennakkotehtävät. noi ennakkotehtävät on sellasta kemian yliopistokurssia varten, johon ilmottauduin täs kesän aikana. sinne on lähössä meiän koulusta suunnilleen vähän päälle 10 henkilöä mun lisäks. ehin vähän vilkasta niitä tehtäviä jo, ja en tosiaankaan tiiä et miten tuun selviimään siitä kurssista :D
mutta tosiaan nyt hyppään ajassa taaksepäin noihin vikoihin lomapäiviin ja kerron vähän kuulumisia sieltä! :)
13.8.2012
ehkä mun elämän kiireisin päivä tähän mennessä :D me oltiin suunniteltu Katsulle kuukauden ajan yllätyssynttäreitä, jotka olis seuraavana päivänä. mulla oli ihan kamalasti vielä hommaa tehtävänä ja koko päivä oli tungettu ihan täyteen kaikkee tekemistä :D aamulla lähin heti aamupalan jälkeen Milkan kanssa Tiimariin, josta käytiin ostamassa sieltä kaikkee synttärikamaa. sieltä pyöräiltiin Prismaan, ja sieltä hommattiin leivontatarvikkeita ja lisää synttärikamaa :D sieltä lelukauppaan, ja sieltä ostettiin Katsulle sellanen söpö tiara :D sit sieltä pyöräiltiin Milkalle ja alettiin leipoo mokkapaloja. siellä meni muutama tunti ja Milkan isä heitti mut sit kotiin mokkapalojen kanssa :D sen jälkeen söin vähäsen ja olin lähössä Katsulle, kun meillä on sellanen kesälomaperinne et kesäloman lopussa mennään rannalle kuvailemaan :) just kun olin lähössä, tajusin et mulla menee siellä ainakin yheksään asti illalla, eli en ehtis tehä mitään synttärivalmisteluja enää illalla. katoin vähän mun ympärille, ja tajusin et mun pitää imuroida ja järjestellä paikat. hoidin sen kaiken puolessa tunnissa ja kävin aika lähellä kuolemaa :D sieltä pyöräilin varmaan 80km/h vauhtia Katsulle ja ekana kun pääsin sinne, lysähin nääntyneenä sen sängyn päälle samalla kun Katsu popitteli Madonnaa, jonka keikalla se oli ollu edellisenä päivänä. en voinu sanoo et mitä oikeesti olin tehny sen koko päivän, joten selitin vaan et autoin äitiä tekemään lasagnee ja salaattia :D sieltä lähettiin sit Katsun kanssa pyörillä rannalle ja jatkettiin perinnettä :D
14.8.
YLLÄTYSSYNTTÄRIPÄIVÄ!! :) heräsin aamulla kuudelta ja kävin suihkussa ja aloin tehä valmisteluita. porukka tuli meille puol 12 - 12 aikoihin, ja meillä oli puoltoista tuntia aikaa saada kaikki kuntoon ennen Katsun tulemista meille. laitettiin yhessä ruuat kuntoon, katettiin pöytää ja koristeltiin ja suunniteltiin miten ite yllätys toteutetaan. kello alko pikkuhiljaa lähestyy yhtä, ja kaikkia alko jännittää ihan hullusti, että onnistuisko meiän yllätys :D
me oltiin juteltu Katsun ja Suvin kanssa, että nähtäis kolmestaan sinä päivänä meillä. siinä vähän yhen jälkeen ne sit pyöräili meille, ja me vaihettiin Suvin kanssa nopeesti sellanen "hihihihihihiseeiarvaamitään" -ilme ennenkun ne tuli sisälle. siinä kun ne otti kenkiä pois mää sanoin Katsulle et "hei päästätkö Livian tuolta mun huoneesta ulos kun toi ovi on kiinni, mää käyn hakemassa omenan kun en ehtiny syödä kunnolla" :D Katsu sit avas sen oven ja alko huutaa "EEEII OO TOTTA, ETTE OO TOSISSANNE!!!" kun kaikki 8; Milka, Tuukka, Pekka, Johannes, Juho, Ami, Sini ja Vivian juoksi sieltä ulos ja heitti Katsun päälle paukkuserpentiiniä :D
kaikki oli ihan hullun onnellisia et se yllätys onnistu, eikä Katsu ollu koko kuukauden aikana arvannu meiän suunnitelmista yhtään mitään! :) .... vaikka pari kertaa tää kyllä meinas paljastuu, siitä kaikki kunnia Tuukalle :DDD mut hienosti onnistuit pitämään kaiken salassa ;)
mutta nyt taian antaa kuvien puhua puolestaan nyt ja jätän tän tekstin vähän vähemmälle :)
tämmöstä tälläkertaa! :) mulla oli ihana kesäloma huonoista keleistä huolimatta! nää ihmiset on parhaita ja oon maailman onnellisin että ootte mun elämässä!<3
koulut tosiaan alko tossa reilu viikko sitten, ja tähän mennessä on menny oikein hyvin! :D yllättävän rankkaa vaan jo heti tälleen alkuun. nyt on jo hoidettavana yks YH:n essee, yks YH:n projekti, yks äikän kirja plus kemian ennakkotehtävät. noi ennakkotehtävät on sellasta kemian yliopistokurssia varten, johon ilmottauduin täs kesän aikana. sinne on lähössä meiän koulusta suunnilleen vähän päälle 10 henkilöä mun lisäks. ehin vähän vilkasta niitä tehtäviä jo, ja en tosiaankaan tiiä et miten tuun selviimään siitä kurssista :D
mutta tosiaan nyt hyppään ajassa taaksepäin noihin vikoihin lomapäiviin ja kerron vähän kuulumisia sieltä! :)
13.8.2012
ehkä mun elämän kiireisin päivä tähän mennessä :D me oltiin suunniteltu Katsulle kuukauden ajan yllätyssynttäreitä, jotka olis seuraavana päivänä. mulla oli ihan kamalasti vielä hommaa tehtävänä ja koko päivä oli tungettu ihan täyteen kaikkee tekemistä :D aamulla lähin heti aamupalan jälkeen Milkan kanssa Tiimariin, josta käytiin ostamassa sieltä kaikkee synttärikamaa. sieltä pyöräiltiin Prismaan, ja sieltä hommattiin leivontatarvikkeita ja lisää synttärikamaa :D sieltä lelukauppaan, ja sieltä ostettiin Katsulle sellanen söpö tiara :D sit sieltä pyöräiltiin Milkalle ja alettiin leipoo mokkapaloja. siellä meni muutama tunti ja Milkan isä heitti mut sit kotiin mokkapalojen kanssa :D sen jälkeen söin vähäsen ja olin lähössä Katsulle, kun meillä on sellanen kesälomaperinne et kesäloman lopussa mennään rannalle kuvailemaan :) just kun olin lähössä, tajusin et mulla menee siellä ainakin yheksään asti illalla, eli en ehtis tehä mitään synttärivalmisteluja enää illalla. katoin vähän mun ympärille, ja tajusin et mun pitää imuroida ja järjestellä paikat. hoidin sen kaiken puolessa tunnissa ja kävin aika lähellä kuolemaa :D sieltä pyöräilin varmaan 80km/h vauhtia Katsulle ja ekana kun pääsin sinne, lysähin nääntyneenä sen sängyn päälle samalla kun Katsu popitteli Madonnaa, jonka keikalla se oli ollu edellisenä päivänä. en voinu sanoo et mitä oikeesti olin tehny sen koko päivän, joten selitin vaan et autoin äitiä tekemään lasagnee ja salaattia :D sieltä lähettiin sit Katsun kanssa pyörillä rannalle ja jatkettiin perinnettä :D
14.8.
YLLÄTYSSYNTTÄRIPÄIVÄ!! :) heräsin aamulla kuudelta ja kävin suihkussa ja aloin tehä valmisteluita. porukka tuli meille puol 12 - 12 aikoihin, ja meillä oli puoltoista tuntia aikaa saada kaikki kuntoon ennen Katsun tulemista meille. laitettiin yhessä ruuat kuntoon, katettiin pöytää ja koristeltiin ja suunniteltiin miten ite yllätys toteutetaan. kello alko pikkuhiljaa lähestyy yhtä, ja kaikkia alko jännittää ihan hullusti, että onnistuisko meiän yllätys :D
me oltiin juteltu Katsun ja Suvin kanssa, että nähtäis kolmestaan sinä päivänä meillä. siinä vähän yhen jälkeen ne sit pyöräili meille, ja me vaihettiin Suvin kanssa nopeesti sellanen "hihihihihihiseeiarvaamitään" -ilme ennenkun ne tuli sisälle. siinä kun ne otti kenkiä pois mää sanoin Katsulle et "hei päästätkö Livian tuolta mun huoneesta ulos kun toi ovi on kiinni, mää käyn hakemassa omenan kun en ehtiny syödä kunnolla" :D Katsu sit avas sen oven ja alko huutaa "EEEII OO TOTTA, ETTE OO TOSISSANNE!!!" kun kaikki 8; Milka, Tuukka, Pekka, Johannes, Juho, Ami, Sini ja Vivian juoksi sieltä ulos ja heitti Katsun päälle paukkuserpentiiniä :D
kaikki oli ihan hullun onnellisia et se yllätys onnistu, eikä Katsu ollu koko kuukauden aikana arvannu meiän suunnitelmista yhtään mitään! :) .... vaikka pari kertaa tää kyllä meinas paljastuu, siitä kaikki kunnia Tuukalle :DDD mut hienosti onnistuit pitämään kaiken salassa ;)
mutta nyt taian antaa kuvien puhua puolestaan nyt ja jätän tän tekstin vähän vähemmälle :)
kakku by kati ;) |
mokkapalat by Kati ja Milka :) |
kermaan tuli vahingossa kolo kun otin kupua pois ton kakun päältä :( |
Suvi ja Vivian<3 |
Besties <3 ((: |
...mikä kokoero :D... |
ainoo muna joka ei kuollu (: |
Amistin<3 |
:DDD |
parhaat<3 |
♥ |
19.8.2012
vastauksia part 2
vielä tulee toinen osa kirjallisesti :D mää kyllä tein jo vastausvideon, mutta sille kerty pituutta vähän yli puol tuntia, joten karsin jonkun verran kysymyksiä siitä ja päätin vastata niihin tälleen tekstillä ennen kun teen uutta videoo.
Ootko onnellinen?
-olen :) mulla on ihania ystäviä ja ihana perhe ja ihana kissa ja ne kaikki tekee mut tosi onnelliseks. välillä nyt on jotain ihme angsteja että tuntuu et kaikki on hanurista mut tällee yleisesti ottaen oon onnelline :)
Koetsää olevas nolife? :D
-sillon joo jossei oo mitään muuta tekemistä kun et "jee dataan koko päivän" :D
Jos sun pitäis värjätä hiukset nii minkä värisen hiusvärin valitsisit? niinku vaaleemman vai tummemman nykysestä vai radikaalisti jonku punasen? :)))
-todennäkösesti jonku kuparin värisen! :)
Koetko olevas lellitty lapsi joka saa kaiken minkä haluaa? :D
-en, koska en tosiaankaan saa kaikkee mitä haluun :D
Mitä lajeja haluisit harrastaa jos sulla olis mahollisuus mihinvaan?
-todennäkösesti se olis se uinti, koska se on vaan se mun "oma laji", jota harrastasin varmaan vieläkin ellei olkapää olis tullu tielle.
onko tylsää olla ainut lapsi? jos saisit valita nii olisitko halunnu lapsuutees kuuluneen sisaruksen jonka kanssa tehä kaikkea hullua?
-no olisin tahtonu itelleni sisaruksen, mutkun asiat nyt on näin niin on siihen jo tottunu et oon ainoo lapsi :D siinä on hyvätkin puolensa (et ei esimerkiks tarvi jakaa huonetta kenenkään kans), mut kyllä joku sisarus olis ollu tosi kiva.
syötkö ruuan jälkee aina purkkaa? XD
-melko usein joo.. :D
Mansikka- vai suklaajäätelö?
-mansikka.
Syksy vai kevät?
-kevät.
Lukio vai yläaste?
- LUKIO EHOTTOMASTI.
Kissa vai hamsteri?
-molemmat on ihania, mutta kissat vie :)
Lentokone vai laiva?
-lentsikka :)
Omena vai appelsiini?
-omena.
Aiotko jatkossakin tuunata itse vaatteita?
- no jos löydän iteltäni jotain sellasia vaatteita mitä ei tulis muuten käytettyy, et uskallan sit rauhassa leikellä niitä :DD
Mitä mieltä olet Jyväskylästä?
- tää on ihan kiva paikka asua, mut emmä tänne varmaan loppuelämäkseni tahtois jäädä :D tää Jyväskylän yöelämä on välillä aika pelottavaa ja muutenkin täällä asuminen on vähän sellasta, et kyl mää täs muutaman vuoden sisällä varmaan jonnekin muualle suuntaan.
Mistä pidät itsessäsi eniten?
- varmaan hiukset (vaikka niihin meneekin järki 99% ajasta) ja silmät :)
paljon sinulla menee aikaa kouluun?
- sillon jos on pelkät läksyt tehtävänä niin 1-2h, kokeisiin lukiessa paaaaaljon enemmän.
onko sulla juttua kenenkään kaa?
- ei ainakaan tällähetkellä :)
seuraatko politiikkaa? xD
- en :D oikeesti oon ihan pihalla kaikista poliittisista asioista :D
osaatko soittaa mitään instrumenttia?
- en, joskus pienenä yritin harjotella pianon soittoo mut kärsivällisyys loppu kesken xd
paras kirja jonka olet lukenut?
- Harry Potterit :)
millaista muuta musiikkia kuuntelet 1D:n ja Michael Jacksonin lisäksi?
- aikalailla kaikkee, en kuitenkaan mitään iskelmää tai sellasta. lempparilaulajia noiden lisäks on Adam Lambert ja Enrique Iglesias :)
ootko ikinä ollu millään keikoilla ja mitkä artistit/bändit on must see? :DD
- ysiluokan keväällä olin Enriquen keikalla ja nyt tän kuun lopussa meen Lady Gagan keikalle!!((: sellasia must see artisteja mulla ei oikeestaan oo, mutta bändeistä ehottomasti One Direction :)
onko sulla ulkomaalaisia kavereita? :D
- yks afrikkalainen ja yks puoliks afrikkalainen :)
käyttääkö sun ystäväpiirisi paljon päihteitä?
- ei oikeestaan ollenkaan, vaan muutama mun kaveri käyttää.
mikä suututtaa eniten nyt?
- se että mulla on nälkä enkä jaksa raahautuu jääkaapille.
onko sydämesi särkynyt koskaan?
- on se pari kertaa.
mikä on lempijuomasi?
- varmaan kaakao ja fanta exotic :D
jos saisit tehä yhteishaun uudelleen (eli olisit ysillä) hakisitko edelleen samaan kouluun missä oot?
- todellakin hakisin, cynkkari on paras koulu missä oon ikinä ollu! :)
mitä oot aina halunnut kokeilla? (siis jotain urheilulajia tms)
-benjihyppyy ja laskuvarjohyppyy, mutta en koskaan tuu uskaltamaan kumpaakaan noista :D
katotko olympialaisia? lempilaji siellä?
- en kattonu sillon kun ne tuli muutakun Boltin juoksut ja vähän uimahyppyjä :D ja sitte olympialaisten päättärit (koska 1D xd). lempilajit oli siis varmaan uimahypyt ja juoksu :)
minkä merkkinen kone sulla on?
- Applen Macbook Pro.
lempi värisi?
-turkoosi :)
lempi ruokasi?
- makarooonilaaaatikko :)
15.8.2012
vastauksia part 1
heippa :)
aattelin jakaa nää kysymykset nyt kahteen osaan, kun niitä tuli paljon enemmän kun osasin oottaa :) laitoin tähän postaukseen sellaset kysymykset joihin mun on helpompi vastata tälleen kirjallisesti, koska harkitsen että tekisin videolla part kakkosen :)
uskotko jumalaan?
kyllä uskon, koska mun elämässä on tapahtunu niin paljon kaikkee ettei mulla oo mitään syytä olla uskomatta. ja pari kokemusta on ihan tarpeeks todistanu sitä mulle.
jos kyllä miten uskonto vaikuttaa ajattelutapaasi ja jokapäiväiseen elämään?
no esimerkiks uskonnosta tulee aika iso osa mun arvoista. sitten avioliitto on mulle sellanen tosi tärkee ja vähänniinkun 'pyhä' asia, eli tahon ehottomasti isona naimisiin. uskon Jeesukseen, siihen että se nous kuolleista ja kuolemanjälkeiseen elämään, eli siihen, että on taivas. helvetistä/kadotuksesta mulla ei oikein oo kantaa. joku voi aatella et "voi hitto mikä hihhuli", mut pidän itteeni ihan tavallisena uskovaisena, että en ota kaikkee sillain kirjaimellisesti, miten raamatussa sanotaan.
niin ja sitten aika monel nyt varmaan on mielessä et mites sit nää mun lääkärihaaveet, kun sehän on tiedettä ja näin. no mun mielestä tiede ja uskonto ei sulje toisiaan pois. otetaan esimerkiks evoluutio. uskon evoluutioon, mutta uskon myös siihen, että Jumala loi maailman. tiede ja uskonto vastaa eri kysymyksiin; tiede vastaa kysymykseen "miten kaikki tapahtu", uskonto taas "miksi kaikki tapahtu". joskus kuulee ihmisten suusta sitä et "ei voi olla uskovainen ja rakastaa tiedettä", mutta kyllä mää näkisin sen mahdolliseks, koska tiede on mulle tosi tärkee asia elämässä :)
jokapäiväsessä elämässä uskonto näkyy sillä tavalla, että rukoilen aina iltasin, ja myöskin sillon jos pelottaa tai on muuten vaan vaikeeta. se antaa sellasen fiiliksen, että vaikka olis kuinka vaikeeta, niin on aina olemassa joku joka välittää ja kuuntelee. kirkossa käyn kerran vuodessa, eli aina joulusin. niin ja sitten käytän aina välillä ristiaiheisia koruja :)
Mitä mieltä oot homoista/lesboista?
aattelin liittää tän kysymyksen nyt noitten uskontokysymysten perään, koska aika usein uskovaisista ajatellaan, että ne on homovastasia ja suvaitsemattomia. mun silmissä homot ja lesbot on kuitenkin ihmisiä siinä missä muutkin, ja ihan tasa-arvosia muiden kanssa. ne pitäis hyväksyä sellasena kun ne on, sillä tärkeintä on se, että ne rakastaa jotain sellasta ihmistä, joka rakastaa niitä takasin ja hyväksyy ne omana ittenään. ei ihminen voi valita, että tuleeko siitä hetero vai homo.
aattelin jakaa nää kysymykset nyt kahteen osaan, kun niitä tuli paljon enemmän kun osasin oottaa :) laitoin tähän postaukseen sellaset kysymykset joihin mun on helpompi vastata tälleen kirjallisesti, koska harkitsen että tekisin videolla part kakkosen :)
uskotko jumalaan?
kyllä uskon, koska mun elämässä on tapahtunu niin paljon kaikkee ettei mulla oo mitään syytä olla uskomatta. ja pari kokemusta on ihan tarpeeks todistanu sitä mulle.
jos kyllä miten uskonto vaikuttaa ajattelutapaasi ja jokapäiväiseen elämään?
no esimerkiks uskonnosta tulee aika iso osa mun arvoista. sitten avioliitto on mulle sellanen tosi tärkee ja vähänniinkun 'pyhä' asia, eli tahon ehottomasti isona naimisiin. uskon Jeesukseen, siihen että se nous kuolleista ja kuolemanjälkeiseen elämään, eli siihen, että on taivas. helvetistä/kadotuksesta mulla ei oikein oo kantaa. joku voi aatella et "voi hitto mikä hihhuli", mut pidän itteeni ihan tavallisena uskovaisena, että en ota kaikkee sillain kirjaimellisesti, miten raamatussa sanotaan.
niin ja sitten aika monel nyt varmaan on mielessä et mites sit nää mun lääkärihaaveet, kun sehän on tiedettä ja näin. no mun mielestä tiede ja uskonto ei sulje toisiaan pois. otetaan esimerkiks evoluutio. uskon evoluutioon, mutta uskon myös siihen, että Jumala loi maailman. tiede ja uskonto vastaa eri kysymyksiin; tiede vastaa kysymykseen "miten kaikki tapahtu", uskonto taas "miksi kaikki tapahtu". joskus kuulee ihmisten suusta sitä et "ei voi olla uskovainen ja rakastaa tiedettä", mutta kyllä mää näkisin sen mahdolliseks, koska tiede on mulle tosi tärkee asia elämässä :)
jokapäiväsessä elämässä uskonto näkyy sillä tavalla, että rukoilen aina iltasin, ja myöskin sillon jos pelottaa tai on muuten vaan vaikeeta. se antaa sellasen fiiliksen, että vaikka olis kuinka vaikeeta, niin on aina olemassa joku joka välittää ja kuuntelee. kirkossa käyn kerran vuodessa, eli aina joulusin. niin ja sitten käytän aina välillä ristiaiheisia koruja :)
Mitä mieltä oot homoista/lesboista?
aattelin liittää tän kysymyksen nyt noitten uskontokysymysten perään, koska aika usein uskovaisista ajatellaan, että ne on homovastasia ja suvaitsemattomia. mun silmissä homot ja lesbot on kuitenkin ihmisiä siinä missä muutkin, ja ihan tasa-arvosia muiden kanssa. ne pitäis hyväksyä sellasena kun ne on, sillä tärkeintä on se, että ne rakastaa jotain sellasta ihmistä, joka rakastaa niitä takasin ja hyväksyy ne omana ittenään. ei ihminen voi valita, että tuleeko siitä hetero vai homo.
ootko koskaan seurustellut? jos joo, niin kuinka monesti?
oon seurustellu. seiskalla seurustelin kahesti ja ne oli molemmat sellasia viikon juttuja :D ysillä seurustelin kanssa kahesti; toinen suhde kesti kolme viikkoo, toinen puoltoista kuukautta. mun viimesin suhde oli tossa viime talvena ja se kesti noin kaks kuukautta :)
millaisia suhteet ovat olleet ja miksi päättyneet?
suurin osa suhteista on ollu tosi ihania, ja joka kerta erossa oli sama syy: oltiin vaan liian erilaisia. enempää en viitti kertookaan, tää asia jää mun ja poikien välille :)
oletko ihastunut?
en ole tällähetkellä :)
millainen on unelmamiehesi?
älykäs, ymmärtäväinen, rehellinen, uskollinen ja kuuntelevainen mies, joka haluu elämältä samoja asioita mitä määkin. tahtoisin et se mies on eläinrakas, koska haluun et mun elämässä on osallisena joku lemmikki. sit tahtosin myöskin et se mies on uskovainen, niinkun määkin. sit tahtosin et muutenkin kaikki arvot sillä olis samanlaisia kun mulla, ja että se tahtois isona naimisiin ja perustaa perheen sekä adoptoida. ja sitte haluisin ettei se käyttäis päihteitä ollenkaan. alkoholi on ihan ok juttu jos ei juo kauheen usein ja käyttää kohtuudella. ulkonäöllä ei oo niin paljon väliä, että ei tosiaankaan tarvi olla mikään mallipoika. mut onhan kiva ulkonäkö tietysti aina hyvä juttu :)
oisko sun ihannemies:
- muusikko vai urheilija?
saanko valita molemmat? :D eimut jos olis iiiiihan pakko valita, niin sanosin ehkä muusikko.
saanko valita molemmat? :D eimut jos olis iiiiihan pakko valita, niin sanosin ehkä muusikko.
- söpö vai komea?
söpö.
söpö.
- rohkea vai ujo?
siltä väliltä.
siltä väliltä.
- puhelias vai kuuntelija?
molempia! koska en haluis että se puhuis paljon muttei kuuntelis mua yhtään, tai sitten et siinä suhteessa pelkästään mää hölöttäsin koko ajan jotain ja se mies ei sanois mitään :D
molempia! koska en haluis että se puhuis paljon muttei kuuntelis mua yhtään, tai sitten et siinä suhteessa pelkästään mää hölöttäsin koko ajan jotain ja se mies ei sanois mitään :D
Mitä kuuluu mielestäsi hyvään parisuhteeseen?
se että voi olla rauhassa oma ittensä ja tuntee olevansa rakastettu. siihen suhteeseen pitää kuuluu ihan täys luottamus ja rehellisyys molemmin puolin. toista pitää tukee ja kunnioittaa. sit siihen suhteeseen pitää kuuluu myöskin hauskanpitoo ja sellasia ihania yhteisiä kokemuksia :)
Ihastutko helposti?
en enää :D joskus kuukkiluokalla vaihoin ihastusta tyyliin päivittäin xd
se että voi olla rauhassa oma ittensä ja tuntee olevansa rakastettu. siihen suhteeseen pitää kuuluu ihan täys luottamus ja rehellisyys molemmin puolin. toista pitää tukee ja kunnioittaa. sit siihen suhteeseen pitää kuuluu myöskin hauskanpitoo ja sellasia ihania yhteisiä kokemuksia :)
Ihastutko helposti?
en enää :D joskus kuukkiluokalla vaihoin ihastusta tyyliin päivittäin xd
mikä on romanttisinta mitä sinulle on tehty / mitä olet itse tehnyt?
ei mulle oo koskaan oikeestaan tehty mitään :( enkä oo kyl liiemmin itekkään tehny mitään xd mulle on kyl sanottu tosi ihania ja romanttisia asioita, mut tekoja ei oikeestaan oo kertyny. paitsi yks kyllä tulee mieleen. tää mun viimesin poikaystävä oli siis mua vuoden vanhempi, joten se tanssi wanhat jo viime talvena. mun yks tosi isoista haaveista on aina ollu, et poika hakis mua tanssimaan jossain tollasessa vähän isommassa tapahtumassa. siinä vaiheessa kun nää oli esittäny kaikki tanssinsa, niin tuli sellanen hetki et saa hakee esimerkiks alemmilta luokilta jotain tanssimaan, tai sit vaikka omia vanhempiaan jne. tää mun poikaystävä haki mua, ja kun se oli vaan sellanen etten olis olettanu et siellä on mitään "vapaampaa" tanssimista, niin sitkun pääsin tanssimaan sen mun poikaystävän kanssa, niin olin vaan yhtä hymyy koko päivän :) se oli tosi ihana juttu :)
Millainen mies on sun mielestä kuuma?
en oikeesti osaa sanoo :D siinä miehessä pitää vaan olla "sitä jotain". esimerkiks Greyn anatomiassa Averya näyttelevä Jesse Williams<3 sulan sille. noi sen silmät.
Mitkä on sun lempiblogit?
no niitä on tosi paljon :D mut esimerkiks nyt vaikka Picture Puttonen, It's never too late, Color Stripe, HAIDI, Dreaming Big, Looking Good, Time Runaway ja Dreams Can Be Realized :)
no niitä on tosi paljon :D mut esimerkiks nyt vaikka Picture Puttonen, It's never too late, Color Stripe, HAIDI, Dreaming Big, Looking Good, Time Runaway ja Dreams Can Be Realized :)
Onks sun kavereilla blogeja, jos on niin linkkaa?
Ella: Dreams Can Be Realized
Sofie: HI, HOW ARE YOU
Jasku: Me, Myself and You
Jade: Blog by Jade
Katja ja sen kaveri: WHERE IS FOOD
Ida: How I See It
Anni: One in a Million
Nelli: Mustachious
Juuli: Juuli Natalia
Ansku: Every Moment is a New Chance
tossa nyt muutama :)
Ella: Dreams Can Be Realized
Sofie: HI, HOW ARE YOU
Jasku: Me, Myself and You
Jade: Blog by Jade
Katja ja sen kaveri: WHERE IS FOOD
Ida: How I See It
Anni: One in a Million
Nelli: Mustachious
Juuli: Juuli Natalia
Ansku: Every Moment is a New Chance
tossa nyt muutama :)
Mikä on sun lempibiisi just nyt?
no MJ:n biisit nyt on sellasia kestosuosikkeja mut silleen tällä hetkellä se biisi mitä kuuntelen varmaan eniten on The Wanted - Chasing the Sun.
Mitä sinulle tulee mieleen seuraavista sanoista? Nää ei sit oo mitää oikeita sanoja (ainakaa ei pitäis.... :--DDD)
Kalkkunalaattori
ihan ekana mulla tulee tosta laattorista mieleen naattori ja siitä tulee mieleen Phineasin ja Ferbin Heinz Doofenschmirtz joka tekee aina kaikennäkösiä naattoreita :D:D edellises jaksos oli juhlamekkonaattori... eli toi vois varmaankin olla jonkunnäkönen Doofenschmirtzin paha keksintö joka tuottaa kalkkunoita :DD
Etupesäke
sellanen niinkun etäpesäke mutta syöpäsolujen sijaan se tuottaa etukuponkeja jonnekin markettiin :DD
Piippa
sellanen laite jota kun painaa niin kuuluu *piip* ja se tuottaa tonttulakkeja.
ok mitä.
Timpuri
anteeks mun on pakko tuottaa pettymys mut tää on oikee sana :D
Mamia
no MJ:n biisit nyt on sellasia kestosuosikkeja mut silleen tällä hetkellä se biisi mitä kuuntelen varmaan eniten on The Wanted - Chasing the Sun.
Mitä sinulle tulee mieleen seuraavista sanoista? Nää ei sit oo mitää oikeita sanoja (ainakaa ei pitäis.... :--DDD)
Kalkkunalaattori
ihan ekana mulla tulee tosta laattorista mieleen naattori ja siitä tulee mieleen Phineasin ja Ferbin Heinz Doofenschmirtz joka tekee aina kaikennäkösiä naattoreita :D:D edellises jaksos oli juhlamekkonaattori... eli toi vois varmaankin olla jonkunnäkönen Doofenschmirtzin paha keksintö joka tuottaa kalkkunoita :DD
Etupesäke
sellanen niinkun etäpesäke mutta syöpäsolujen sijaan se tuottaa etukuponkeja jonnekin markettiin :DD
Piippa
sellanen laite jota kun painaa niin kuuluu *piip* ja se tuottaa tonttulakkeja.
ok mitä.
Timpuri
anteeks mun on pakko tuottaa pettymys mut tää on oikee sana :D
Mamia
sellanen mammanpoikien mafia :D:D
part 2 tulossa heti kun saan sen tehtyy :)
5.8.2012
kysy ask fråga ja sitärataa
Aattelin nyt tehä täs kysymyspostauksen kun edellisestä on suunnilleen vuos aikaa :) Kysykää ihan mitä vaan, yritän vastailla mahollisimman hyvin kaikkeen :) Liian henkilökohtasiin en tosin välttämättä viitti.
Anyways kyselkää paljon :)
Mietiskelyä
Täällä kirjottelee tämmönen viiden ja puolen tunnin yöunilla päivästä selvinnyt tyttö. Katsu oli meillä yötä, joten eihän siitä nukkumisesta mitään tullu :D Kateltiin kaks leffaa, juteltiin 10 tuntia, naurettiin ittemme kipeiks ja tehtiin kello kolme aamulla pirtelöö :D Oon nyt vähän tämmönen pystyyn nukahtanu zombie, eikä mun ajatuksenkulku oo nopeimmasta päästä, mut yrittäkää saada jotain selvää.
Oon tässä viimeaikoina miettiny aika paljon mun tulevaisuutta, ja ekaa kertaa mun elämän aikana se alkaa tuntua vähän pelottavalta. Oon aina ollu niin varma siitä, et miten mun elämä menee, mut nyt jotain mun ajattelussa on muuttumassa. Tää lähestyvä täysikäsyys on alkanu avata mun silmiä ihan uudella tavalla, eikä kaikki tunnukaan enää niin varmalta ja aukottomalta.
Oon aina ollu niin varma siitä, et musta tulee isona lääkäri. Taino, aina ja aina. Oikeesti päädyin siihen vasta seiskaluokalla. En oo kovin monelle kertonu, et mikä mun suunnitelma oli ennen sitä. Se mun sillonen unelma ei ollu kovin kaukana nykysestä, sillä halusin olla eläinlääkäri. Oon aina rakastanu eläimiä, ne ei oo vaan sulosia pörrösiä otuksia mulle, vaan jotain paljon enemmän. Enkä osaa selittää et mitä. Alakouluikäsenä mää hoidin loukkaantuneita lintuja, ruokin oravia ja autoin kulkukissaa pääsemään löytöeläinkotiin ja sitä kautta uuden omistajan luokse. Olin ihan varma, että tuun auttamaan eläimiä aikuisena ammatikseni. Mikä sit muuttu? Miksen mää enää oo varma
siitä, että musta tulee eläinlääkäri?
Mää menin seiskaluokalla TET:iin eläinlääkäriasemalle. Se tuntu ihan unelmalta. Sain olla eläinten kanssa niin paljon kun halusin, sain auttaa niiden auttamisessa. Ja sen muutaman päivän aikana sain kokee jotain ihan unohtumatonta; pääsin seuraamaan koiran keisarileikkausta ja avustamaan vastasyntyneiden pentujen hoidossa.
Se arki ei kuitenkaan olis pelkkää uuden elämän syntymistä ja onnenkyyneleitä. Se olis joskus myös elämän lopettamista.
Se oli se ratkaseva tekijä. Kun mää pidin mun käsissä niitä vastasyntyneitä pentuja, mää tajusin jotain. Mää en koskaan vois kattoo mitään eläintä silmiin ja olla se, joka päättää sen elämän. En mä vois olla vastuussa niin isosta asiasta, kuin mitä elämä on. Ei se sais olla kiinni piikistä, jota mää pidän käsissäni. Mää tiedän ja ymmärrän sen, että se lopettaminen on usein eläimen omaks parhaaks, mut miks mun pitäis joutuu tekemään jotain sellasta, minkä voin ihan hyvin välttääkin?
Mää mietin mun tulevaisuutta sillon, ihan niinkun nytkin. Mää rakastin ajatusta lääketieteen opiskelusta, vaikka siihen ei eläimet liittyiskään. Ajatus tavalliseen lääkikseen menosta ei alkanu tuntuu ollenkaan hassummalta. Oikeestaan se alko tuntuu siltä mun kutsumukselta.
Mikä sit saa mut epäröimään nyt?
Lääkis on ollu niin pitkään se varma vaihtoehto, joka tuntuu just siltä oikeelta. Mää en oikeestaan oo paljon muita ammattivaihtoehtoja ees käyny läpi. Nyt oon alkanu miettiä, että onko se oikeesti se oikee paikka mulle. Mitä jos on olemassa jotain vielä parempaa?
Mun itseluottamus on myöskin kärsiny jonkun verran. Ja tähän syynä on kemia. Kemia on tosi iso aine lääkiksessä, eli sitä olis periaatteessa vaan pakko tajuta. Mulla taas kemia on se mun heikoin aine. Se tuntuu niin vaikeelta. Vaikka mä pänttään itteni ihan loppuun asti, se mun panostus ei riitä sellaseen numeroon, mitä tavottelen. Mää en oo huono kemiassa, mut sanotaanko et heikompi, kun mitä oon muissa aineissa. Esimerkiks fysiikka sujuu multa tosi hyvin. Se ei tuota mulle työtä kun murto-osan kemian työmäärästä ja se vaan tuntuu järkevältä ja loogiselta. Se on tavallaan se "mun aine". Kemia on kaukana siitä. Ja kemiaa tarvitaan lääkiksessä paljon enemmän kun fysiikkaa. Siks oonkin alkanu miettiä, et mitä jos se mun tulevaisuuden ammatti onkin esimerkiks fyysikko? Se ei kuulosta ees miltään kovin pahalta vaihtoehdolta. Oikeestaan se kuulostaa tosi hyvältä. Mää voisin yhdistää mun fyysikon uran ympäristöalalle, sillä siellä tarvitaan niitä paljon kaikenlaisessa suunittelussa. Mä yhdistäsin siinä mulle kaks kiinnostavaa alaa. No miksen mä sit oo varma tästäkään ja varaa ekaa syksyn opoaikaa itelleni, että voin hankkiutua kaikista kemian kursseista eroon?
Siihen on vaan yks syy. Lääkis on se mun kutsumus. Fyysikon ura olis tosi mielenkiintonen, mut kun mää kuulen siitä puhuttavan, mää en tunne mun sisällä mitään. Kun mä kuulen puhuttavan lääkiksestä, kaikki palaset loksahtaa kohalleen. Se tuntuu niin oikeelta. Mää nään itteni valkonen lääkärintakki päällä. Se on se, mitä mä haluun. Tai siis luulen haluavani.
Mää pelkään et teen virheen. Työ eläinten kanssa houkuttelee mua vieläkin niin paljon, että jos olis olemassa ammatti, jossa voin olla eläinlääkäri ilman, että mun täytyis lopettaa eläimiä, mää todennäkösesti lähtisin sinne.
Mä oon edelleen aika varma siitä, että mä päädyn lääkikseen. Mua kuitenkin pelottaa, että mitä jos en läpäse pääsykokeita? Mitä jos yritän vuosia päästä sisään, mut en koskaan onnistu? Mun pitäis hylätä mun unelma. Entä mitä jos pääsen sisään, mut huomaankin, et ei se oikeesti ookaan se, mitä haluun mun elämältä? Molempiin tilanteisiin liittyy sama kysymys: mitä mä sit teen? Ei mulla oo plan B:tä.
Kai musta sit tulis fyysikko. Mut miks mun pitäis ryhtyy johonkin sellaseen vaan siks, koska oon hyvä siinä? Fyysikon ura ei nimittäin tunnu siltä kutsumukselta. Tai mistä mä tiiän, vaikka se oliskin.
Välillä tuntuu vaan, että yritän tehä kaiken liian suunnitellusti. Ketä mä huijaan, aika usein tuntuu siltä. Mun pitäis vaan hyväksyä se, että mikään ei oo varmaa. Ei vaan saa luovuttaa. Pitää pyrkiä siihen, mikä tuntuu oikeelta. Lääkis tuntuu siltä.
Mut tuntuuko se siltä vaan siks, koska en voi saada sitä, mitä haluun tehä tulevaisuudessa eniten - samaa työtä, mut eläinten kanssa. Mä voin välttää lopettamisen, mutten vastuuta. Samalla kun mä vältän sen asian, mitä en ikinä haluais tehä, menetän mun mahollisuuden sisällyttää eläimet mun työhön. Kaikkee ei voi saada. Pitää päättää, mitä haluu eniten.
Olishan sitä sit mahollista työskennellä eläintenhoitajana tai jonain muuna vastaavana, mut on se työ sit kuitenkin sen verran erilaista, et kyl mä ennemmin oon lääkäri. Mun pitää vaan hyväksyy se, ettei musta tuu eläinlääkäriä, ja yrittää tehä mahollisimman paljon kompromisseja. Vaikka mä oisin lääkäri, niin ei se estä mun elämää eläinten kanssa. Mä voin aina ostaa lemmikkejä. Mä voin antaa mun kaiken huomion mun omille eläimille. Ei mikään paha vaihtoehto, eihän?
Mulla on ollu kaks hamsteria ja nyt kissa. Oon omistanu lemmikin 11-vuotiaasta asti. Ne kaikki vuodet on ollu mun elämän onnellisimpia siks, että niihin on kuulunu joku eläin. Hamsterit oli pieniä, mut ne teki mut tuhansia kertoja onnellisemaks, kun mitä niiden koko anto ymmärtää. Nyt kun mulla on kissa, en vois kuvitella mun elämää ilman sitä. Se on se mun oma kissa. Mun oma.
Pitkästä aikaa mun ajatukset alkaa selkiytyy. Ei lääkis sulje eläimiä pois. Mää voin silti saada lähes kaiken mitä haluun. Mää en vaan saa luovuttaa mun unelmien tavottelua vaan siks, et joku asia on vaikee. Esteet on tehty ylitettäviks. Joskus sen yli ei pääse ekalla kerralla, mut sen ylittäminen ei oo mahdottomuus.
Se on vaan haaste, joka pitää ottaa vastaan.
Oon tässä viimeaikoina miettiny aika paljon mun tulevaisuutta, ja ekaa kertaa mun elämän aikana se alkaa tuntua vähän pelottavalta. Oon aina ollu niin varma siitä, et miten mun elämä menee, mut nyt jotain mun ajattelussa on muuttumassa. Tää lähestyvä täysikäsyys on alkanu avata mun silmiä ihan uudella tavalla, eikä kaikki tunnukaan enää niin varmalta ja aukottomalta.
Oon aina ollu niin varma siitä, et musta tulee isona lääkäri. Taino, aina ja aina. Oikeesti päädyin siihen vasta seiskaluokalla. En oo kovin monelle kertonu, et mikä mun suunnitelma oli ennen sitä. Se mun sillonen unelma ei ollu kovin kaukana nykysestä, sillä halusin olla eläinlääkäri. Oon aina rakastanu eläimiä, ne ei oo vaan sulosia pörrösiä otuksia mulle, vaan jotain paljon enemmän. Enkä osaa selittää et mitä. Alakouluikäsenä mää hoidin loukkaantuneita lintuja, ruokin oravia ja autoin kulkukissaa pääsemään löytöeläinkotiin ja sitä kautta uuden omistajan luokse. Olin ihan varma, että tuun auttamaan eläimiä aikuisena ammatikseni. Mikä sit muuttu? Miksen mää enää oo varma
siitä, että musta tulee eläinlääkäri?
Mää menin seiskaluokalla TET:iin eläinlääkäriasemalle. Se tuntu ihan unelmalta. Sain olla eläinten kanssa niin paljon kun halusin, sain auttaa niiden auttamisessa. Ja sen muutaman päivän aikana sain kokee jotain ihan unohtumatonta; pääsin seuraamaan koiran keisarileikkausta ja avustamaan vastasyntyneiden pentujen hoidossa.
Se arki ei kuitenkaan olis pelkkää uuden elämän syntymistä ja onnenkyyneleitä. Se olis joskus myös elämän lopettamista.
Se oli se ratkaseva tekijä. Kun mää pidin mun käsissä niitä vastasyntyneitä pentuja, mää tajusin jotain. Mää en koskaan vois kattoo mitään eläintä silmiin ja olla se, joka päättää sen elämän. En mä vois olla vastuussa niin isosta asiasta, kuin mitä elämä on. Ei se sais olla kiinni piikistä, jota mää pidän käsissäni. Mää tiedän ja ymmärrän sen, että se lopettaminen on usein eläimen omaks parhaaks, mut miks mun pitäis joutuu tekemään jotain sellasta, minkä voin ihan hyvin välttääkin?
Mää mietin mun tulevaisuutta sillon, ihan niinkun nytkin. Mää rakastin ajatusta lääketieteen opiskelusta, vaikka siihen ei eläimet liittyiskään. Ajatus tavalliseen lääkikseen menosta ei alkanu tuntuu ollenkaan hassummalta. Oikeestaan se alko tuntuu siltä mun kutsumukselta.
Mikä sit saa mut epäröimään nyt?
Lääkis on ollu niin pitkään se varma vaihtoehto, joka tuntuu just siltä oikeelta. Mää en oikeestaan oo paljon muita ammattivaihtoehtoja ees käyny läpi. Nyt oon alkanu miettiä, että onko se oikeesti se oikee paikka mulle. Mitä jos on olemassa jotain vielä parempaa?
Mun itseluottamus on myöskin kärsiny jonkun verran. Ja tähän syynä on kemia. Kemia on tosi iso aine lääkiksessä, eli sitä olis periaatteessa vaan pakko tajuta. Mulla taas kemia on se mun heikoin aine. Se tuntuu niin vaikeelta. Vaikka mä pänttään itteni ihan loppuun asti, se mun panostus ei riitä sellaseen numeroon, mitä tavottelen. Mää en oo huono kemiassa, mut sanotaanko et heikompi, kun mitä oon muissa aineissa. Esimerkiks fysiikka sujuu multa tosi hyvin. Se ei tuota mulle työtä kun murto-osan kemian työmäärästä ja se vaan tuntuu järkevältä ja loogiselta. Se on tavallaan se "mun aine". Kemia on kaukana siitä. Ja kemiaa tarvitaan lääkiksessä paljon enemmän kun fysiikkaa. Siks oonkin alkanu miettiä, et mitä jos se mun tulevaisuuden ammatti onkin esimerkiks fyysikko? Se ei kuulosta ees miltään kovin pahalta vaihtoehdolta. Oikeestaan se kuulostaa tosi hyvältä. Mää voisin yhdistää mun fyysikon uran ympäristöalalle, sillä siellä tarvitaan niitä paljon kaikenlaisessa suunittelussa. Mä yhdistäsin siinä mulle kaks kiinnostavaa alaa. No miksen mä sit oo varma tästäkään ja varaa ekaa syksyn opoaikaa itelleni, että voin hankkiutua kaikista kemian kursseista eroon?
Siihen on vaan yks syy. Lääkis on se mun kutsumus. Fyysikon ura olis tosi mielenkiintonen, mut kun mää kuulen siitä puhuttavan, mää en tunne mun sisällä mitään. Kun mä kuulen puhuttavan lääkiksestä, kaikki palaset loksahtaa kohalleen. Se tuntuu niin oikeelta. Mää nään itteni valkonen lääkärintakki päällä. Se on se, mitä mä haluun. Tai siis luulen haluavani.
Mää pelkään et teen virheen. Työ eläinten kanssa houkuttelee mua vieläkin niin paljon, että jos olis olemassa ammatti, jossa voin olla eläinlääkäri ilman, että mun täytyis lopettaa eläimiä, mää todennäkösesti lähtisin sinne.
Mä oon edelleen aika varma siitä, että mä päädyn lääkikseen. Mua kuitenkin pelottaa, että mitä jos en läpäse pääsykokeita? Mitä jos yritän vuosia päästä sisään, mut en koskaan onnistu? Mun pitäis hylätä mun unelma. Entä mitä jos pääsen sisään, mut huomaankin, et ei se oikeesti ookaan se, mitä haluun mun elämältä? Molempiin tilanteisiin liittyy sama kysymys: mitä mä sit teen? Ei mulla oo plan B:tä.
Kai musta sit tulis fyysikko. Mut miks mun pitäis ryhtyy johonkin sellaseen vaan siks, koska oon hyvä siinä? Fyysikon ura ei nimittäin tunnu siltä kutsumukselta. Tai mistä mä tiiän, vaikka se oliskin.
Välillä tuntuu vaan, että yritän tehä kaiken liian suunnitellusti. Ketä mä huijaan, aika usein tuntuu siltä. Mun pitäis vaan hyväksyä se, että mikään ei oo varmaa. Ei vaan saa luovuttaa. Pitää pyrkiä siihen, mikä tuntuu oikeelta. Lääkis tuntuu siltä.
Mut tuntuuko se siltä vaan siks, koska en voi saada sitä, mitä haluun tehä tulevaisuudessa eniten - samaa työtä, mut eläinten kanssa. Mä voin välttää lopettamisen, mutten vastuuta. Samalla kun mä vältän sen asian, mitä en ikinä haluais tehä, menetän mun mahollisuuden sisällyttää eläimet mun työhön. Kaikkee ei voi saada. Pitää päättää, mitä haluu eniten.
Olishan sitä sit mahollista työskennellä eläintenhoitajana tai jonain muuna vastaavana, mut on se työ sit kuitenkin sen verran erilaista, et kyl mä ennemmin oon lääkäri. Mun pitää vaan hyväksyy se, ettei musta tuu eläinlääkäriä, ja yrittää tehä mahollisimman paljon kompromisseja. Vaikka mä oisin lääkäri, niin ei se estä mun elämää eläinten kanssa. Mä voin aina ostaa lemmikkejä. Mä voin antaa mun kaiken huomion mun omille eläimille. Ei mikään paha vaihtoehto, eihän?
Mulla on ollu kaks hamsteria ja nyt kissa. Oon omistanu lemmikin 11-vuotiaasta asti. Ne kaikki vuodet on ollu mun elämän onnellisimpia siks, että niihin on kuulunu joku eläin. Hamsterit oli pieniä, mut ne teki mut tuhansia kertoja onnellisemaks, kun mitä niiden koko anto ymmärtää. Nyt kun mulla on kissa, en vois kuvitella mun elämää ilman sitä. Se on se mun oma kissa. Mun oma.
Pitkästä aikaa mun ajatukset alkaa selkiytyy. Ei lääkis sulje eläimiä pois. Mää voin silti saada lähes kaiken mitä haluun. Mää en vaan saa luovuttaa mun unelmien tavottelua vaan siks, et joku asia on vaikee. Esteet on tehty ylitettäviks. Joskus sen yli ei pääse ekalla kerralla, mut sen ylittäminen ei oo mahdottomuus.
Se on vaan haaste, joka pitää ottaa vastaan.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)