Kun hetki lyö

Aika pysähtyy

Kun sydän väriloiston 

Hiljaa nukahtaa

Ikuisen rauhantunteen

Saa vuosituhansien

Spring is here

Kosketus tuulten

Ja kuiskaus kevätsään

Avaa nyt portit 

Avaa silmät kirkkauden

Sulattaa ikuisen jään

Kävelen pitkin halkeilevaa jäätä. Jäätä, joka kerran oli vahvempi kuin miehet, jotka jo tuhansien vuosien unta nukkuvat. Jäätä, joka tulisi pettämään askeleideni alta, joka hetkessä tiputtaisi minut syvyyksiin. 

Juoksen, hypin, huudan - mutta halkeamaakaan ei synny. Itken, kaadun, luovutan - mutta jää allani ei petä, vaikka sen pitäisi. Se kestää jokaisen askeleeni, jotka jo ajatukseksi syntyessään olivat täynnä epävarmuutta. Se ei petä, sillä en ole yksin. Se ei petä, sillä vierelläni lentää lintu - kevyt kuin höyhen, valkoisempi kuin koskematon lumi. 

Lintu, jonka siivet nostavat minutkin ilmaan. 

Ps. Kirjoitukset ohi, lukio takana. Kesäloma edessä, elämä alussa. ♥

How to Photograph the Moon

Mummu olis tahtonu ettei mun elämä pysähdy - joten mähän postaan kaiken tän kiireen ja kurjuuden keskelläkin. :) Tää pitää mun ajatukset pois ikävistä asioista.

Joskus multa toivottiin jonkinnäkösiä valokuvaustutoriaaleja, joten aattelin tässä illan ratoks toteutella yhden melko basicin.

Katin putkijussit osa 1- Miten kuvata kuuta.

Eli ennenkun hyppelet pihalle, tarkista ihan ekana, että sulta löytyy...

• Jalusta (tai vakaa käsi)
• Kamera (voi Sherlock mun kans)
• Pitkäputki (polttoväli mielellään 200mm -->)

1. Aseta kamera jalustaan ja tähtää kuuta.

2. Tarkista, että sekä sun runko että objektiivi on säädetty manuaalitarkennukselle.

3. Säädä kuvausmoodi myöskin manuaalille (merkitään yleensä M:llä), että voit valita säädöt itse.

4. Asetukset on yleensä se haastavin juttu, koska ne riippuu ihan kamerasta ja valaistuksesta. Esimerkiks Nikonilla ja Canonilla suositeltavissa arvoissa on eroja.

ISO

Ihan ensinnäkin, koska kuu on kirkas, ISO-arvon ei tarvitse olla mikään lehmänradalle ampuva (Ammuva. Hehe. Muu. Kuvittelenks mä vaan vai käykö mun vitsit päivä päivältä huonommiks?), vaan ihan 100-200 riittää. Nikonille suositellaan 200, Canonille 100. 

SULJINAIKA

Samoin kun edellisessä kohdassa, suljinajan täytyy olla melko pieni, ettei kuva ylivalotu. Yleensä sellanen 1/125 tai 1/250 on sopiva.

AUKKO

Ei kannata alottaa kokeilua kummastakaan ääripäästä, vaan suosittelen ottamaan testikuvan esimerkiks f:n arvolla 11. Sitä arvoa voi sitten kokeilla muuttaa suuntaan tai toiseen (mitä pienempi luku, sitä kirkkaampi kuva ja päinvastoin) löytääkseen sopivimman mahdollisen luvun. 

5. Tarkenna kuuhun ja paina liipasinta. Pam.

ISO 200, f/16, 1/250, 300mm

Ellei omista tosi pitkää putkea, kuu näkyy yleensä melko pienenä - kuten yllä olevassa kuvassa. Laadun ei pitäis kauheasti kärsiä, vaikka sitä kuvaa vähäsen jälkikäteen rajaiskin, ja sillä pääsee yleensä aika kivaan lopputulokseen. Koneella tehtävistä perusmuokkauksista suosittelen säätämään värilämpötilaa ihan pikkusen miinukselle, kirkastamaan kuvaa ja vähentämään ylivalottuneita kohtia. Näillä säädöillä saa mukaan jo ihan uutta ilmettä :)

Tää oli nyt tämmönen vähän suppeahko kertomus pääkohdista, mitä kuun kuvaamiseen liittyy. Jos jotain jäi epäselväks, saa laittaa kommentilla lisäkysymyksiä :) Mä painun nukkumaan, hyvää yötä ja kauniita unia, mahdollisimman vähän mörköjen kuvia <3

Sorry guys, no translation this time. It's way too late and I had my English matriculation examination today - so it's been quite a rough day :D If you want to know how I managed to capture this shot, feel free to ask.

Good night and sleep tight <3