K&M: Työhakemukset

Favorites of the Year

Helou kaikille!

Täällä kirjottelee tosi epäaktiivinen (.... passiivinen? :D) bloggaaja. Mulla on ollu ihan kamalasti kiireitä ens kevään pääsykokeeseen valmistautuessa ja joululahjojen kanssa säätämisessä, joten en oo ehtinyt kuvailemaan oikeastaan yhtään. Äsken lähdin kyllä liikkeelle auton ja kameran kanssa, mutta ennenkuin kivaa kuvailupaikkaa löytyi, huomasin huristelevani noin 50km päässä kotoa oravien armoilla keskellä kuusimetsää.

Kiireet ei tunnu helpottavan kyllä ollenkaan, kun katson kalenteria eteenpäin. Ens vikolla on edessä

1) Heti maanantaina yhdeksältä aamulla esitelmä yläastelaisille lukio- ja yliopistoelämästä 

2) Tiistaina autokoulun kakkosvaiheen ajotunti 

3) Heti perään info vapaaehtoistyöstä vanhusten parissa! Lähdin siis mukaan vapaaehtoistoimintaan ja menen viikottain pitämään seuraa vanhainkotiin jollekin, joka kaipaa juttuseuraa ja ulkoilukaveria :) 

4) Keskiviikkona meenkin sitten tapaamaan sitä kyseistä vanhusta ja tutustumaan siihen! :) 

5) Torstai-perjantai menee luonnontieteilijöiden risteilyllä Itiksellä...

6)... Ja jos aikaa jää ja jaksamista on, niin viikonloppuna suuntaan parhaan kaverin luokse Kuopioon :D

Mutta nyt tosiaan tämän postauksen aiheeseen! Katselin mun arkistoja ja huomasin, että tänä vuonna kameran kanssa on tapahtunut jonkinasteista kehittymistä. Muokkailu menee jo suht rutiininomaisesti, eikä enää tarvitse räpsiä kahtasataa kuvaa samasta kohteesta ja toivoa, että josko siellä joku onnistuisi :D Ajattelinkin siis tehdä tämmöisen koosteen mun omista kuluneen vuoden lemppariotoksista - alkaen siis joulukuusta 2013.

Colors of the Wind (oma lemppari!)

Day Escapes

Generations

(Tällä kuvalla on ihan hirmusen iso tunnearvo, koska se on viimeinen kuva mummusta elossa kotona. Sylissä hänen lapsenlapsenlapsensa <3)
(This photo has a lot of sentimental value. It's the last photo of my granny alive at home. She's holding her great grandchild <3)

Ja kehykset ihan sen takia vaan, että kuva erottuisi paremmin, kun on sen verran läheltä otettu.

The Night of Geneva

Meltdown

Takeoff

The Last Rays of Light

Pilvilinnan Prinsessa

Resurrection

YO Ami

YO Taru

YO Katariina

The Road

The Milky Way

Lightrays

The Fallen Angel

The Sun Corral

Windy Fields

After the Rain

Night and Day

Reflections

Rocky Stream

Mikä oli teidän suosikki tältä vuodelta? :)

Which one was your favorite?

Falling to Pieces

Vierelläni lentää tumma lintu. Pieni, terävänokkainen lintu, joka ei irrota katsettaan minusta hetkeksikään. Tiedän, että tuo sinnikäs olento seuraisi minua perille asti. Se jatkaisi matkaansa väsymättä aamusta iltaan - aina siihen saakka, kunnes saavuttaisin korkeimpienkin vuoristojen huiput. 

Pienestä koostaan huolimatta lintu on voimakkaan näköinen - juuri sellainen, jonka kulkua myrskyisinkään vastatuuli ei voisi pysäyttää. Se lentää välillä edelleni, välillä kierrellen ympärilläni. Sen elämää hehkuvasta olemuksesta huolimatta tiedän kuitenkin, ettei näin jatkuisi loputtomiin.  

Joka päivä lintu pudottaa yhden mustan sulan. 

Eräänä päivänä huomaan kulkevani yksin. Käännyn ympäri, ja näen matkaseurani muutaman metrin päässä. Se yrittää ottaa minut kiinni, mutta jokaisen siiveniskun myötä se vaipuu alemmaksi. Se ei kuitenkaan luovuta, vaan pysyttelee lähes väkisin perässäni. Käännän katseeni takaisin kulkusuuntaani ja otan päättäväisin mielin askeleen eteenpäin.

Kun viimein saavun huipulle, lähes kokonaan sulkansa menettänyt lintu putoaa maahan - hajoten samassa hetkessä pieniksi, hauraiksi kappaleiksi. Voimakas tuulenpuuska tarttuu niihin saaden ne nousemaan ilmaan, kohoamaan pilviin ja katoamaan nopeasti pois näkyvistä. Katseeni pysyy suunnattuna ylös, kiinnitettynä siihen kohtaan pilviverhossa, johon särkynyt lintu nousi. 

Muutamaan minuuttiin ei tapahdu mitään, ja piinaavan hiljaisuuden rikkoo ainoastaan hengitykseni kiihtynyt ääni. Äkkiä tasainen pilvilautta kuitenkin rikkoutuu. Kirkas valonsäde työntyy siitä läpi - saaden minut horjahtamaan säikähdyksestä taaksepäin. Alas laskeutuu hitaasti suuri, puhtaanvalkoinen olento. 

Vaikka hahmo on kaukana, tiedän sen olevan minulle tuttu. Tiedän sen olevan vierelläni lentänyt lintu - täysikasvuisena, täysin uudessa höyhenpuvussa. Katselen sen kevyttä lentelyä ja suupieleni nousevat hymyyn. Pian lintu laskeutuu viereeni. Se katsoo minua hetken, mutta pyrähtää sitten taas ilmaan - tällä kertaa nostaen minutkin mukanaan.

Lennän maailman kirkkaimman olennon kanssa yhdessä vuorten yläpuolella. Maanpinta on kauempana kuin koskaan aiemmin, olen kevyempi kuin yksikään höyhen. Näen alapuolellani reitin, jota pitkin kuljin. Näen jokaisen maahan pudonneen mustan sulan, jotka tuntuvat jääneen jo kauas taakseni. 

Tuuli tarttuu linnun siipiin ja kohoamme hetki hetkeltä korkeammalle. En tiedä, laskeutuisimmeko koskaan. 

Tää teksti on omistettu mun rakkaalle ystävälle, jolla on tällä hetkellä todella vaikeeta. Mä tiedän, että se matka takaisin onnellisuuteen voi olla raskas, eikä se tumma varjo meinaa jättää hetkeksikään rauhaan. Muista kuitenkin, että se kaikki mustuus hälvenee vähitellen sulka kerrallaan, kunnes jäljelle jää pelkästään muisto niistä. Sen kaiken jälkeen oot vahvempi. Niistä kaikista raskaista kokemuksista tulee valo, joka ohjaa sua läpi elämän. Niistä tulee sulle kantavat siivet, jotka nostaa sut lopulta ilmaan. Eikä sun tarvitse enää koskaan pudota.